Itä-Po­rin van­hal­la ly­hy­taal­to­a­se­mal­la avau­tuu lau­an­tai­na 12. syys­kuu­ta ins­tal­laa­tio, joka juh­lis­taa 100-vuo­ti­as­ta Suo­men Yleis­ra­di­o­ta nos­ta­mal­la va­lo­kei­laan sen ul­ko­mail­le suun­tau­tu­neet ly­hy­taal­to­lä­he­tyk­set. Ti­la­läh­töi­nen teos Elä­vä yh­teys tar­kas­te­lee ins­tal­laa­ti­o­tai­teen kei­noin Po­rin ly­hy­taal­to­ra­di­o­toi­min­nan var­hai­sia vai­hei­ta sekä it­se ase­ma­ra­ken­nuk­sen ja ra­di­oaal­to­jen ole­mus­ta.

Itä-Po­rin Väi­nö­län (n. 1940–1987) ja Län­si-Po­rin Prei­vii­kin (1987–2006) ase­mat mah­dol­lis­ti­vat Yleis­ra­di­ol­le uu­den­lai­sen vä­lit­tö­män yh­tey­den ul­ko­suo­ma­lai­siin, me­ren­kul­ki­joi­hin, suur­lä­he­tys­töi­hin ja kaik­kiin Suo­mes­ta kiin­nos­tu­nei­siin ym­pä­ri maa­il­man. So­dan jäl­keen ly­hy­taal­to­lä­he­tyk­set oli­vat tär­keä vä­li­ne Suo­men ge­o­po­liit­ti­ses­ti her­kän ti­lan­teen hal­lin­nan ja maa­ku­van ra­ken­ta­mi­sen kan­nal­ta. Po­rin ase­mien his­to­ria tar­jo­aa­kin mie­len­kiin­toi­sen nä­kö­kul­man koko kyl­män so­dan ai­kai­sen Suo­men po­liit­ti­seen his­to­ri­aan ja myös ny­ky­päi­vään.

Ins­tal­laa­tio am­men­taa ni­men­sä pre­si­dent­ti J. K. Paa­si­ki­ven vuon­na 1948 pi­tä­mäs­tä ase­man vih­ki­äis­ti­lai­suu­den pu­hees­ta, jos­sa hän käyt­ti il­mai­sua ”elä­vä yh­teys” use­aan ker­taan vii­ta­tes­saan sii­hen, mitä ai­kan­sa huip­pu­tek­no­lo­gi­aa edus­ta­nut ja Paa­si­ki­ven “ai­kam­me ih­meel­li­sek­si kek­sin­nök­si” kut­su­ma ly­hy­taal­to­a­se­ma syn­nyt­ti maa­il­man ja sen suun­taan avau­tu­van Suo­men vä­lil­le.

Elä­vä yh­teys viit­taa myös ra­di­oaal­to­jen nä­ky­mät­tö­mään voi­maan muo­va­ta kult­tuu­ri­am­me ja maa­il­maam­me pai­kal­li­sel­ta ai­na kos­mi­sel­le ta­sol­le as­ti. Vaik­ka lä­het­ti­met ovat vai­en­neet, Itä-Po­rin ase­ma elää edel­leen me­dia-ar­ke­o­lo­gi­se­na rau­ni­o­na muis­to­jen, ta­ri­noi­den ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mien kaut­ta, vä­lit­tä­en ai­em­mas­ta poik­ke­a­via sig­naa­le­ja uu­sil­la vies­tin­tä­tek­no­lo­gi­oil­la ja en­tis­tä ly­hy­em­mil­lä ra­di­oaal­loil­la. Ins­tal­laa­ti­os­sa van­hat lä­he­tyk­set kai­ku­vat pait­si ar­kis­tois­ta saa­duil­la ää­ni­nau­hoil­la, myös mie­li­ku­vi­tuk­sen voi­mal­la io­nos­fää­rin läpi ka­ran­nei­na sig­naa­lei­na va­lo­vuo­sien pääs­sä ava­ruu­des­sa.

Ään­tä, ku­vaa ja ti­lal­li­sia ele­ment­te­jä yh­dis­tä­vä ins­tal­laa­tio ra­ken­ne­taan al­ku­pe­räi­seen ase­ma­ra­ken­nuk­seen, jon­ka sei­nien si­säl­tä Suo­men ää­ni läh­ti ai­ka­naan maa­il­mal­le. His­to­ri­al­li­nen ym­pä­ris­tö tar­jo­aa ai­nut­laa­tui­sen mah­dol­li­suu­den ko­kea pai­kan mo­niu­lot­tei­nen ja kieh­to­va his­to­ria.

Ins­tal­laa­ti­os­ta vas­taa työ­ryh­mä, joka koos­tuu la­vas­te- ja nuk­ke­te­at­te­ri­tai­tei­li­ja Jo­han­na Lat­va­las­ta sekä ää­ni­tai­tei­li­ja Ant­ti Ny­ky­ris­tä ja me­di­a­tai­tei­li­ja Nii­lo Rin­tees­tä. Te­ok­sen val­mis­ta­mis­ta on tu­ke­nut Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton Sa­ta­kun­nan ra­has­to.

Jo­han­na Lat­va­la on tur­ku­lai­nen la­vas­ta­ja ja nuk­ke­te­at­te­ri­tai­tei­li­ja. Hän on suun­ni­tel­lut ja to­teut­ta­nut yli 40 ti­la­suun­nit­te­lu­työ­tä, mm. näyt­tä­mö­te­ok­siin, tai­de­näyt­te­lyi­hin sekä im­mer­sii­vi­siin esi­tyk­siin.

Ant­ti Ny­ky­ri on van­taa­lai­nen ää­nen ja mu­sii­kin pa­ris­sa yli kak­si­kym­men­tä vuot­ta toi­mi­nut tai­tei­li­ja. Hä­nen mo­ni­a­lai­seen toi­min­taan­sa si­säl­tyy n. kah­dek­san­kym­men­tä ko­ti­mais­ta ja kan­sain­vä­lis­tä pro­jek­tia, si­säl­tä­en mm. ins­tal­laa­ti­oi­ta, ää­ni­tai­det­ta ja esit­tä­vien tai­tei­den hank­kei­ta.

Nii­lo Rin­ne on po­ri­lai­nen me­di­a­tai­tei­li­ja ja suun­nit­te­li­ja. Itä-Po­rin ly­hy­taal­to­a­se­man his­to­ri­aan hänet on tu­tus­tut­ta­nut ke­hit­tämis­työ Po­rin kau­pun­gil­la vuo­si­na 2019–2024.

Ins­tal­laa­tio on esil­lä 3. lo­ka­kuu­ta saak­ka. Tila on avoin­na ke-su klo 12–18.