Maa­rit Kaut­to

Pit­kään ho­tel­lis­sa työs­ken­nel­leet sii­vous­pääl­lik­kö Tuu­la Fe­tu­la, työ­vuo­sia 29, myyn­ti­neu­vot­te­li­ja Mar­jo Sa­ran­pää, työ­vuo­sia 39, vas­taa­not­to­vir­kai­li­ja Ka­ta­rii­na Kais­la, työ­vuo­sia 36 ja myyn­ti­neu­vot­te­li­ja Mer­ja Num­mi, työ­vuo­sia 34, ovat näh­neet vuo­sien saa­tos­sa kai­ken­lais­ta ja jut­tua riit­tää.

Ho­tel­lin huo­nei­den lu­ku­mää­rä ja asi­a­kas­kun­ta on vaih­del­lut vuo­si­kym­men­ten mu­ka­na. 1980-lu­vul­la työn­sä aloit­ta­neet Mar­jo, Ka­ta­rii­na ja Mer­ja muis­ta­vat hy­vin nou­su­kau­den hur­jan me­non, kun ho­tel­li­a­si­ak­kaat juh­li­vat, söi­vät ja käyt­ti­vät ra­haa huo­let­ta. Tu­pa­koin­ti oli sal­lit­tua kaik­ki­al­la ja tu­pa­kan­sa­vu lei­jai­li ym­pä­riin­sä.

– Asi­a­kas­kun­ta oli mies­voit­tois­ta ja pal­jon oli esi­mer­kik­si lii­ke­mie­hiä ja myyn­tie­dus­ta­jia. Myös ve­nä­läi­siä tu­ris­te­ja kävi run­saas­ti. Yö­ker­ho oli avoin­na lä­hes joka il­ta.

– Sit­ten tu­li­kin 1990-lu­vun alun lama ja kaik­ki hil­je­ni. Vii­kon­lop­pu­na­kaan ei ol­lut kuin yk­si ker­ros­sii­voo­ja töis­sä. Ra­vin­to­la­puo­lel­la on­nek­si riit­ti asi­ak­kai­ta ja sel­vi­sim­me vai­keis­ta vuo­sis­ta.

– 1990-lu­vun lo­pul­la tuli sa­vut­to­muus. En­sin meil­lä oli yk­si sa­vu­ton ker­ros ja sit­ten lo­pul­ta päin­vas­toin, eli enää vain yh­des­sä ker­rok­ses­sa sai tu­pa­koi­da. Täy­sin sa­vu­ton ho­tel­li on ol­lut jo vuo­si­kau­sia, nai­set muis­te­le­vat ja jat­ka­vat:

– Niin­kin ai­koi­naan ta­pah­tui, et­tä kun tar­vit­tiin li­sää sa­vut­to­mia huo­nei­ta, me kä­vim­me vain ke­rää­mäs­sä tuh­ka­ku­pit pois 12 huo­nees­ta. Sen kum­mem­pia toi­men­pi­tei­tä ei teh­ty, mut­ta se kel­pa­si asi­ak­kail­le. Tä­nä­päi­vä­nä ei var­mas­ti­kaan me­ni­si läpi!

1990-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen yö­ker­hois­sa riit­ti vä­keä ja nuor­ten juh­lin­ta oli vil­liä. Huip­pu­vuo­si­na asi­a­kas­jo­no kie­mur­te­li ka­dul­la saak­ka. Nais­ten mu­kaan vä­lil­lä val­lit­si jopa maa­il­man­lo­pun mei­nin­ki. Se klas­si­nen te­le­vi­si­on heit­tä­mi­nen ulos ik­ku­nas­ta­kin on ta­pah­tu­nut, ei to­sin min­kään bän­din toi­mes­ta, vaan kun­nol­la juh­li­maan in­nos­tu­neen asi­ak­kaan.

– Sel­lais­ta tou­hu­a­kin oli, et­tä la­sit juo­tiin tyh­jik­si ja hei­tet­tiin rik­ki lat­ti­al­le. Kun sii­voo­jat tu­li­vat aa­mul­la töi­hin, he sai­vat en­sin rai­va­ta tien­sä la­sin­si­ruis­ta koos­tu­van ma­ton läpi. Lat­ti­oil­le syl­jes­kel­tiin ja mies­ten ves­san py­tyt ha­jo­tet­tiin mo­neen ker­taan. Lo­pul­ta mies­ten ves­saan tu­li­kin sit­ten me­tal­li­py­tyt.

– Se oli ai­kaa, jol­loin ai­na yk­si yö­ker­ho oli in. Nuor­ten suo­sik­ki­paik­ka saat­toi vaih­tua yh­täk­kiä, ei­kä ku­kaan oi­kein tien­nyt syy­tä sii­hen. Ja kuka oli­si us­ko­nut, et­tä 2000-lu­vul­la yö­ker­ho­ja ei enää juu­ri­kaan ole. Nyt meil­lä­kin on yö­ker­hon pai­kal­la kun­to­sa­li ja las­ten leik­ki­huo­ne.

2000-lu­vun suu­ri muu­tos on ol­lut lap­si­per­hei­den ja koi­rien tulo asi­ak­kaik­si. Per­heet ha­lu­a­vat lo­mail­la mu­ka­vas­ti ja ra­kas lem­mik­ki ote­taan mu­kaan.

– Lem­mik­ki­huo­nei­ta alet­tiin ky­sel­lä en­tis­tä enem­män, kun koi­ris­ta tuli per­heen­jä­se­niä ja ne al­koi­vat kul­kea mu­ka­na kaik­ki­al­la. Ny­ky­ään meil­lä on yk­si ko­ko­nai­nen ker­ros, jos­sa myös lem­mi­kit voi­vat ma­joit­tua.

Nai­set muis­ta­vat myös, kun Pori Jazz oli kau­pun­gin ai­noa mer­kit­tä­vä ta­pah­tu­ma. Nii­hin ai­koi­hin sta­ro­ja yö­pyi ho­tel­lis­sa usein ja hei­dän toi­vei­taan juos­tiin täyt­tä­mäs­sä muun mu­as­sa ruo­kien, juo­mien ja li­sä­tyy­ny­jen osal­ta. Jot­kut täh­det ha­lu­si­vat tiet­tyä sham­poo­ta tai suih­ku­gee­liä ja vet­tä piti ai­na ol­la pul­lois­sa.

– Tä­hän liit­tyy myös se Ja­mes Brow­nin king size -sän­ky. Hän il­moit­ti, et­tä ei tule jaz­zeil­le lain­kaan, jos ei saa toi­vo­man­sa ko­kois­ta sän­kyä. Sän­ky käy­tiin lai­naa­mas­sa erääs­tä huo­ne­ka­lu­liik­kees­tä ja myö­hem­min ho­tel­li lu­nas­ti se it­sel­leen.

– Ny­ky­ään ar­tis­te­ja ei meil­lä enää juu­ri­kaan yö­vy. He tu­le­vat Po­riin, esiin­ty­vät ja jat­ka­vat sa­man­tien mat­kaa seu­raa­vaan keik­ka­koh­tee­seen.

Kii­ret­tä ho­tel­lis­sa riit­tää sil­ti ym­pä­ri vuo­den. Kesä on täyn­nä ta­pah­tu­mia, jot­ka tuo­vat vä­keä Po­riin ja tal­vel­la taas on työ­mat­ka­lai­sia, iso­jen fir­mo­jen vie­rai­ta ja muun mu­as­sa ur­hei­lu- ja jun­nu­jouk­ku­ei­ta.

Ny­ky­ään Po­rin Ori­gi­nal So­kos Ho­tel Vaa­ku­nas­sa on 137 huo­net­ta, nel­jä ra­vin­to­laa ja vii­si ko­kous­ti­laa. Par­hail­laan uu­dis­te­taan en­ti­sen Sa­ta­tor­ni-sii­ven, ny­kyi­sen Sven­gin huo­nei­ta. Uu­den il­meen juh­la­vuon­na saa 35 huo­net­ta ja lo­put 41 uu­dis­te­taan vuo­den pääs­tä.

– Tee­ma­huo­nei­ta­kin ho­tel­lis­ta löy­tyy nel­jä: kun­ni­a­no­soi­tus po­ri­lai­sel­le jää­kie­kol­le, Pori Jazz -huo­ne, Po­rin Te­at­te­ri­huo­ne sekä Kan­kaan­pään Sa­lon­ki, joka on SAMK Tai­de­kou­lun opis­ke­li­joi­den suun­nit­te­le­ma, nai­set ker­to­vat.