Pau­lii­na Vil­pak­ka

Ra­vin­to­la Re­po­saa­ren ta­ri­na al­kaa vuo­des­ta 1838. Ny­kyi­ses­sä muo­dos­saan hir­si­ra­ken­nuk­sen ole­te­taan val­mis­tu­neen 1890-lu­vul­la. Ra­ken­nuk­sen al­ku­pe­räi­nen tar­koi­tus oli toi­mia ho­tel­li­na, ja ni­mi­kin oli alun pe­rin Ho­tel­li Re­po­saa­ri. Ra­vin­to­laa vuo­si­na 2013-2017 pyö­rit­tä­nyt Mika Luo­to ker­too, et­tä edel­leen ra­vin­to­lan ve­si­las­ku tu­lee ni­mel­lä Ho­tel­li Re­po­saa­ri. Ho­tel­li­toi­min­ta to­sin lak­ka­si jo 50-lu­vul­la.

Ark­ki­teh­ti J.E. Sten­ber­gin vuo­del­ta 1888 ole­vien pii­rus­tus­ten mu­kaan ho­tel­lis­ta piti alun pe­rin tul­la kak­si­ker­rok­si­nen, mut­ta jos­tain syys­tä näin ei käy­nyt.

Ho­tel­li Re­po­saa­ren ra­vin­to­la oli pit­kään ai­noi­ta ra­vin­to­loi­ta vilk­kaas­sa sa­ta­ma­ky­läs­sä, joka oli täyn­nä ja­noi­sia me­ri­mie­hiä, sekä sa­ta­ma- ja sa­ha­työ­läi­siä. Mut­ta 1900-lu­vun alus­sa kiel­to­la­ki lait­toi ra­vin­to­la­toi­min­nal­le ko­ko­naan sto­pin pa­rik­si­kym­me­nek­si vuo­dek­si.

Sen jäl­keen ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi ruot­sin­kie­li­nen kou­lu. So­ta­vuo­si­na ra­ken­nus oli myös sai­raa­la­käy­tös­sä. Kun kiel­to­la­ki ku­mot­tiin, ra­ken­nuk­ses­sa käyn­nis­tyi jäl­leen ho­tel­li- ja ra­vin­to­la­toi­min­ta.

Kortin kuva Reposaaresta on otettu ennen vuotta 1907. Korttiin on painettu teksti G. Ronelius, Björneborg. Kuva: Kuvaaja tuntematon, Satakunnan Museon kokoelmat

Kun ot­taa huo­mi­oon pai­kan 185-vuo­ti­sen his­to­ri­an, kau­kaa tul­leet me­ri­mie­het ja so­ta­sai­raa­laan jou­tu­neet po­ti­laat, he­rää ky­sy­mys: kum­mit­te­lee­ko tääl­lä?

– Tot­ta kai! Ai­na kuu­luu jo­tain ko­li­naa, kun on tääl­lä yk­sin il­lal­la, Mika Luo­to vas­taa hy­myn­ka­re suu­pie­les­sä.

Luo­don su­vun omis­tuk­seen Ra­vin­to­la Re­po­saa­ri on tul­lut vuon­na 1976. Sil­loin ra­vin­to­lan ot­ti ni­miin­sä Luo­don iso­äi­ti, joka oli työs­ken­nel­lyt pit­kään edel­li­sel­le omis­ta­jal­le. Iso­äi­din jäl­keen ra­vin­to­laa pyö­rit­ti­vät Luo­don van­hem­mat, ja mie­hen it­sen­sä jäl­keen yrit­tä­jäk­si ryh­tyi hä­nen poi­kan­sa Hen­ri Luo­to.

Mika Luo­to muis­taa lap­suu­des­taan 70-lu­vul­ta, kuin­ka Re­po­saa­ri oli vie­lä vil­kas, noin 2000 asuk­kaan kau­pun­gi­no­sa, jos­sa kaup­po­ja ja liik­kei­tä oli tois­ta­kym­men­tä. Sa­ta­mas­sa oli pal­jon lai­vo­ja. Ra­vin­to­lan ovet oli­vat au­ki vii­kon jo­kai­se­na päi­vä­nä ja asi­a­kas­kun­ta oli kan­sain­vä­lis­tä.

Luo­don iso­äi­ti ryh­tyi ra­ken­ta­maan Ra­vin­to­la Re­po­saa­ren me­nus­ta ka­la­pai­not­teis­ta. Tär­kein ka­la­la­ji oli sii­ka. Sii­hen ai­kaan ka­laa tuli vie­lä hy­vin lä­hi­ve­sis­tä, ja ka­las­ta­jia oli Re­po­saa­res­sa pal­jon.

Ravintola Reposaari on Museoviraston suojelema kohde, jossa lämmitettävää tilaa on 270 neliötä. Portailla seisovat Mika Luoto ja Tarja Niemi. Kuva: Pauliina Vilpakka

Vuo­sien var­rel­la hy­väs­tä ka­la­ruo­as­taan tun­net­tu Ra­vin­to­la Re­po­saa­ri on saa­nut kes­ti­tä tun­net­tu­ja vie­rai­ta. Heis­tä ar­vo­val­tai­sin lie­nee pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­to, joka vie­rai­li Re­po­saa­res­sa 80-lu­vul­la. Ra­vin­to­la oli Koi­vis­ton vie­rai­lun ai­ka­na muul­ta ylei­söl­tä sul­jet­tu.

Mika Luo­dol­la on pre­si­den­tin vie­rai­lus­ta hu­vit­ta­va muis­to. Luo­to oli tuol­loin noin 16-vuo­ti­as.

– Kun tu­lin oves­ta si­sään, suo­je­lu­po­lii­si ky­syi, et­tä mi­käs jät­kä sinä olet. Yri­tin sa­noa, et­tä isä ja äi­ti ovat tääl­lä töis­sä, mut­ta mi­nut hei­tet­tiin sil­ti pi­hal­le. Näin Koi­vis­ton sit­ten puis­tos­ta kä­sin, kun hän sei­soi ra­vin­to­lan ovel­la, Luo­to ker­too.

Koi­vis­to it­se oli ys­tä­väl­li­nen Luo­don van­hem­mil­le, jot­ka hä­nel­le tar­joi­li­vat. Ja ruo­ka­kin sai ar­vo­vie­raal­ta ke­hu­ja.

Elo­ku­va­täh­ti­ä­kin Ra­vin­to­la Re­po­saa­res­sa on kes­tit­ty. 80-lu­vul­la Re­po­saa­res­sa ku­vat­tiin Ta­y­lor Hack­for­din Val­ke­at yöt, jos­sa näyt­te­li­vät Isa­bel­la Ros­sel­li­ni ja ve­nä­läi­nen ba­let­ti­tans­si­ja Mik­hail Ba­rysh­ni­kov. Sil­loin Re­po­saa­ren kirk­ko­ka­tu muut­tui si­pe­ri­a­lai­sek­si pik­ku­ky­läk­si. Puo­li ky­lää työs­ken­te­li elo­ku­vap­ro­duk­ti­os­sa ta­val­la tai toi­sel­la, ja osa pää­si jopa sta­tis­tik­si.

Isabella Rossellinin 80-luvulla tapahtuneesta vierailusta on ravintolan seinällä kuvia muistona. Kuvat: Luodon kotiarkisto

Ra­vin­to­la Re­po­saa­ren pit­käs­sä his­to­ri­as­sa kään­tyy pian uu­si luku, sil­lä vas­ti­kään ra­ken­nus lai­tet­tiin myyn­tiin.

– Ai­kan­sa ku­ta­kin, Luo­to huo­kaa hai­ke­a­na.

Ra­vin­to­la Re­po­saa­ren tär­keim­piin ka­la­tuot­tei­siin kuu­lu­nut­ta si­lak­kaa ei ole vii­me vuo­si­na enää oi­kein ol­lut tar­peek­si saa­ta­vil­la, var­sin­kaan ju­han­nuk­sen jäl­keen. Se on ol­lut ra­vin­to­loit­si­jal­le kova ta­kais­ku. Luo­to toi­voo, et­tä kui­ten­kin myös tu­le­vai­suu­des­sa Re­po­saa­ren le­gen­daa­ri­sen ra­ken­nuk­sen ta­ri­na sai­si jat­kua ra­vin­to­la­na.

(Läh­tee­nä käy­tet­ty myös: Me­rel­li­sen Po­rin mo­net kas­vot: Oner­va Lää­pe­ri, Pi­lot-kus­tan­nus Oy 2008)