Satakunnan uuden maakuntajohtajan Kristiina Salosen mielestä maakunnan väestökehitys on saatava nousujohteiseksi – Muuten hukka perii
Jukka Vilponiemi
Entinen SDP:n raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen on lukenut viime aikoina ahkerasti Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa. Ainoastaan viime viikolla pidetty Porin SuomiAreena keskeytti lukuharjoituksen, koska valtakunnan päättäjille oli ”luettava satakuntalaista ilosanomaa”.
Satakunnan maakunnan kannalta hallitusohjelmassa on heitetty ainakin yksi mahdollinen uhkakuva: mikäli nyt 212 000 asukkaan maakunta menettää asukkaitaan, tippuisi myös kansanedustajien määrä nykyisestä kahdeksasta. Se taas johtaisi pahimmillaan oman vaalipiirin menettämiseen. Omalla vaalipiirillä on maakunnalle eritoten edunvalvonnallinen mutta myös imagollinen merkitys.
Kristiina Salonen sanoo, että väestökehitys on Satakunnalle lähes kaiken A ja Ö. Hän ei halua kuitenkaan manata Satakunnan vaalipiirille loppua. Hallitusohjemassa todetaan, että vaalijärjestelmän suhteellisuutta parannetaan valmistelemalla parlamentaarisesti vaalialuemalli sellaisille alueille, joissa piilevä äänikynnys on erityisen korkea. Huomiota kiinnitetään erityisesti Lapin vaalipiiriin, josta muodostetaan laskennallinen vaalialue yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Molemmat vaalipiirit säilyisivät itsenäisinä.
Lisäksi haetaan vastaavaa toimintamallia vaalipiireihin, joissa kansanedustajien määrä laskee alle kahdeksaan. Tämä kirjaus saattaa uhata jo Satakuntaakin.
– Pidän tärkeänä, että Satakunnan vaalipiiri säilyy itsenäisenä, mutta jos muutosta tarvitaan, niin silloin vaalialue esimerkiksi Varsinais-Suomen kanssa on mahdollinen. Siinä puolueiden saamat äänimäärät lasketaan yhteen, mutta henkilökohtaiset äänimäärien perusteella myös Satakunta saisi edelleen seitsemän tai kahdeksan kansanedustajaansa, Salonen laskee.
Mikäli vaalialuemalli toteutuu, se tulisi voimaan todennäköisesti 2031 vaaleissa. Hänen mukaansa Satakunnalla on hyvät mahdollisuudet välttyä tältä.
– Työpöydälläni on kaksi trendiä, joihin pitää pystyä vaikuttamaan. Toinen niistä on vähenevä ja ikääntyvä väestö sekä väestön muuta maata alhaisempi koulutus. Nämä kaikki pitäisi pystyä kääntämään nousuun, jotta Satakunta voi tulevaisuuttaan suunnitella, hän sanoo.
Toinen trendi on Satakunnan vahvan teollisuuden modernisoituminen, joka vie maakuntaa vahvasti eteenpäin.
– Satakunnan teollisuus tekee parhaillaan isoa siirtymää digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Se luo tänne paljon myönteistä virettä. Teollisuus uudistuu niin, että meillä on täällä tulevaisuudessakin teollisia työpaikkoja.
Satakunta on mukana vihreän siirtymän kasvussa osana teollisuusrannikkoa, jonne on Salosen mukaan suunnitteilla 40 miljardin euron edestä investointeja. Koko Suomeen on suunnitteilla 90 miljardin edestä investointeja, eli liki puolet niistä suuntautuu länsirannikolle Varsinais-Suomen ja Tornion väliselle alueelle. Satakunta on saamassa tästä merkittävän osuuden, joka saattaisi tuoda jopa tuhat työpaikkaa.
– Jos me saamme nämä kaksi trendiä toteutumaan, saadaan lisää työikäistä väestöä ja lisää koulutuspaikkoja, satakuntalaisia nuoria enemmän jäämään tänne koulutuksen jälkeen, niin meillä on kaikki mahdollisuudet säilyttää nykyinen vaalipiirimme, hän pohtii.
– Väestökehitys on se suurin asia, joka vaikuttaa kaikkeen kehitykseen.

