Kristiina Salonen aloittaa maakuntajohtajana edunvalvonnallisesti tärkeällä hetkellä
Uusi maakuntajohtaja tietää, että tullakseen kuulluksi pienen maakunnan on oltava isompaan verrattuna monin verroin aktiivinen. Satakunnassa siihen on kuitenkin totuttu, ja töitä tehdään entistä tarmokkaammin.
Kristiina Salosen uusi työ Satakuntaliiton maakuntajohtajana alkaa todennäköisesti huhtikuun alkupäivinä. Salonen on pyytänyt saada jatkaa kansanedustajana eduskuntakauden loppuun. Arkadianmäellä onkin vierähtänyt jo 12 vuotta.
Salonen painottaa, että uudessa työssä rooli vaihtuu. Maakuntajohtajalta vaaditaan viranhaltijana puolueettomuutta, ja luottamus uudessa roolissa on ansaittava. Sen hän tiedostaa, ja on valmis työskentelemään sen eteen.
Maakuntajohtajan tärkein tehtävä on Satakuntaliiton johtaminen ja alueellinen edunvalvonta eli Satakunnalle ja satakuntalaisille tärkeiden asioiden edistäminen aina valtakunnalliseen päätöksentekoon asti.
Huhtikuu, jolloin maakuntajohtajan viestikapula vaihtunee, on edunvalvonnallisesti tärkeä ajankohta. Suomeen on juuri valittu uusi eduskunta, jonka jälkeen ovat vuorossa hallitusneuvottelut. Silloin on uuden maakuntajohtajan ensimmäinen mahdollisuus viedä päättäjille aktiivisesti viestiä Satakunnasta.
– Pyrkimys on nostaa esiin meille tärkeitä tavoitteita satakuntalaisille hallitusneuvottelijoille sekä taustalla oleville virkamiehille ja puoluekoneistolle, jotka hallitusohjelmaa kasaavat, Salonen sanoo.
Kristiina Salonen tietää, että uudessa työssä rooli vaihtuu. Maakuntajohtajalta vaaditaan viranhaltijana puolueettomuutta, ja luottamus uudessa roolissa on ansaittava. KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER
Samanlaista vaikutustyötä Satakuntaliitto tekee myös silloin, kun rakennetaan valtion talousarvioita, sekä aina, kun suunnitteilla on jokin lainsäädännöllinen uudistus, jolla on vaikutusta Satakuntaan.
– Talousarviot määrittävät alueelle tulevasta rahoituksesta, esimerkiksi infrahankkeiden tai koulutuspaikkojen osalta. Näissä Satakuntaliiton edunvalvonnan on oltava skarppina, Salonen sanoo.
Saloselle on kansanedustajataustastaan se hyöty, että eduskuntatyön prosessit ovat hänelle tuttuja. Hän tietää, millä hetkellä viestin on kantauduttava päättäjän korviin. Silläkin on väliä, miten pyrkimyksiä tuodaan esille.
– Pitää ajatella niin, että asiat hyödyttävät paitsi Satakuntaa, myös koko Suomea. Silloin niillä on parempi vääntövoima.
Tullakseen kuulluksi pienen maakunnan on oltava isompaan verrattuna monin verroin aktiivinen. Satakunnassa siihen on kuitenkin totuttu, ja töitä tehdään entistä tarmokkaammin.
Lue lisää: Kristiina Salosesta uusi maakuntajohtaja
Kristiina Salonen sai ensimmäisen kipinän vaikuttamiseen opiskeluvuosinaan Turussa.
– Silloin oli presidentinvaalit, ja kavereiden kanssa meillä heräsi halu saada maahan ensimmäinen naispresidentti. Aloimme epävirallisesti ja omatoimisesti jakamaan Tarja Halosen pinssejä ja pidimme vaalivalvojaiset.
– Minulla on myös nuoresta asti ollut sellainen toimintamalli, että jos jossain näen jonkun epäkohdan, haluan mieluummin tehdä asialle jotain, kuin vain jäädä harmittelemaan sitä.
Opiskeluvuosia ja Helsingissä työskentelyä lukuun ottamatta 45-vuotias Salonen on asunut koko ikänsä Raumalla. Perheeseen kuuluvat mies ja 6-vuotias tytär. Ruuhkavuosia elävässä perheessä vapaa-aika on kortilla, mutta silloin kun sitä on, se käytetään perheen kanssa ja mielellään luonnossa liikkuen.
– Tietysti Raumalla tulee hakeuduttua meren rantaan. Perheen kanssa tulee retkeiltyä myös lähistön lammella ja metsäreiteillä, Salonen kertoo.
Mitä tekee Satakuntaliitto?
Maakuntaliiton lain mukainen tehtävä on edistää alueensa kehittymistä. Se laatii ja toimeenpanee pitkän aikavälin strategian eli Satakunta-strategian.
Edunvalvontatyötä tehdään Satakunta-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten esimerkiksi saavutettavuuden parantamiseksi ja alueellisen koulutuksen sekä elinkeinoelämän edistämiseksi.
Satakuntaliitto myös vastaa koko maakunnan aluekehityksestä ja alueiden käytön suunnittelusta.
Pauliina Vilpakka

