Eläköityvä maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä on sitä mieltä, että ainoa oikea tapa johtaa on tehdä se oman persoonan kautta – olla oma itsensä ja luoda omat toimintatavat
Maakuntavaltuusto on tärkeän päätöksen edessä joulukuussa, kun se valitsee Satakuntaan uutta maakuntajohtajaa eläköityvän Asko Aro-Heinilän tilalle. Virallisesti Aro-Heinilä jää eläkkeelle elokuussa, mutta töistä pois hän jää jo helmikuussa. Aika on hänen mukaansa otollinen, koska keväällä on myös eduskuntavaalit.
– Kun uusi maakuntajohtaja valitaan, toivoisin, että hän ottaisi viran vastaan viimeistään huhtikuussa. Silloin hän pääsisi heti vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja siihen, mitä Satakunnan tavoitteista voidaan viedä eteenpäin. Kun Suomessa alkaa uusi hallituskausi, on hyvä alkaa uusin voimin asettamaan tavoitteita ja toteuttamaan niitä myös maakunnassa.
Aro-Heinilä ei muuten halua antaa juurikaan ohjeita seuraajalleen. Hän on sitä mieltä, että jokainen johtaja luo omat toimintatavat ja yhteistyösuhteet. Työssä pärjää vain olemalla oma itsensä.
– Mutta toki olen sitä mieltä, että Satakunta tarvitsee maakuntajohtajan, jolla on vahva halu kehittää maakuntaa elinkeinoelämän kautta. Maakunnan vetovoimaan ja ihmisten hyvinvointiin liittyy olennaisesti työ ja mahdollisuus toimeentuloon. Työpaikkojen kautta kunnat saavat veroeuroja ja rahoitusta palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön aikaansaamiseen.
Maakuntajohtaja on tehnyt tiivistä yhteistyötä Satakunnan Yrittäjien ja Kauppakamarien kanssa. Yhteistyöllä on pystytty tunnistamaan eri toimialojen kehittymisen liittyviä asioita, tekemään edunvalvontaa sekä luomaan käsitystä kokonaisvaltaisesta alueidenkäytön suunnittelusta. Parhaillaan Satakunnassa on käynnissä maakuntakaavan uudistaminen. Sen laatimisessa pyritään huomioimaan elinkeinoelämän vaatimukset mahdollisimman hyvin ja yhteensovittaa maankäytön eri muotoja esimerkiksi väylästön kehittämisessä.
– Toinen tärkeä asia on saada maakuntaan isoja elinkeinoelämän hankkeita ja rahoitusinstrumentteja. Olemme mukana asioissa, jotka koetaan koko Satakunnan kehittämisen kannalta keskeisiksi.
Kolmas iso asia Asko Aro-Heinilän mukaan on osaamisen kehittäminen. Maakunnan oma yliopisto on tavoite, mutta sitä kohden pitää edetä askelittain nykyistä yliopistokeskus- ja etäkampusrakennetta kehittäen ja yhteistyökumppaneiden näkökantoja arvostaen. Yliopistollisen koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisen lisäksi tärkeää on kehittää ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten toimintaa.
– Paljon on jo tapahtunutkin. Satakuntaan on saatu huomattavasti lisää koulutusvastuita ja aloituspaikkoja. Myös yhteistyötä oppilaitosten välillä on lisätty. Toisen asteen oppilaitoksissa on laadukasta koulutusta ja aktiivinen kehittämisote. Yliopistokeskukseen ollaan saamassa muun muassa tekniikan ylioppilaspohjainen kandikoulutus ja professuurien määrää on saatu parempaan suuntaan, hän luettelee.
Erityisen tärkeää osaamisen kehittäminen on, kun työvoimasta on pulaa. Koulutus houkuttelee paitsi alueen omaa nuorisoa, sen perässä voi tulla myös maahanmuuttoa.
– Kun nuoret tulevat koulutukseen, he luovat sosiaaliset suhteet paikkakunnalla. Jos he eivät saa täältä työ- tai harjoittelupaikkaa, nuoret eivät sitoudu tänne. Tässä taustalla on yritysten kehittämistoiminta, sillä osaamistason pitää voida nousta. Alueella tarvitaan myös vaativia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtäviä.
Tämä kaikki tarkoittaa Asko Aro-Heinilän mielestä sitä, että satakuntalaisten ihmisten on täällä hyvä asua, olla ja yrittää.
– Tarvitaan myös kulttuuria ja luontoa. Sitä, että ympäristö on viihtyisää.
Katri Mäenpää