Elä­köi­ty­nyt ri­ko­sy­li­ko­mi­sa­rio Pau­li Kuu­si­ran­ta ei us­ko aa­vei­siin. Ei ai­na­kaan sel­lai­siin, jot­ka tun­keu­tu­vat kes­kel­lä yö­tä ta­loon, vaik­ka siel­lä on koko per­he ko­to­na, puu­kot­ta­vat per­hee­ni­sän pääs­tä­mät­tä ään­tä­kään ja pois­tu­vat jät­tä­mät­tä jäl­ke­ä­kään. Sen si­jaan maa­lais­jär­jen käyt­tö on ri­kos­ten rat­kai­se­mi­ses­sa hyvä oh­je­nuo­ra. Ri­kok­sen ta­pah­tu­mien kul­ku osuu to­den­nä­köi­ses­ti oi­ke­aan sil­loin, kun se on loo­gi­nen ja jär­keen­käy­pä, ja ihan ta­val­li­nen ih­mi­nen pys­tyy sen kä­sit­tä­mään.

Ke­sä­kuus­sa il­mes­ty­väs­sä, yh­des­sä JP Kos­ki­sen kans­sa kir­joi­te­tus­sa kir­jas­saan Ul­vi­lan mur­ha – Ka­don­neen te­ki­jän jäl­jil­lä (Cri­me­Ti­me/Do­cen­do, 2023) Kuu­si­ran­ta esit­tää nä­ke­myk­sen­sä to­den­nä­köi­ses­tä ta­pah­tu­mien ku­lus­ta Ul­vi­lan sur­ma­yö­nä vuon­na 2006.

Hä­tä­kes­kus­pu­he­lua on kes­tä­nyt 23 se­kun­tia en­nen kuin puu­ko­tet­tu Juk­ka S. Lah­ti al­kaa vai­ker­taa. Sitä en­nen pu­he­lun taus­tal­la on ai­van hil­jais­ta: ei kuu­lu edes uh­rin va­li­tus­ta. Uh­rin puo­li­son, An­ne­li Au­e­rin ker­to­man mu­kaan tuol­la het­kel­lä ta­los­sa oli­si kui­ten­kin ol­lut ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö ja tap­pe­lu pa­ras­ta ai­kaa käyn­nis­sä.

Tä­hän­kään ris­ti­rii­taan ei ole Kuu­si­ran­nan mu­kaan Vaa­san ho­vi­oi­keu­den tuo­mi­on pe­rus­te­luis­sa pa­neu­dut­tu lain­kaan. Hän ker­too kir­jas­sa se­li­tyk­sen­sä sil­le, mik­sei nau­hoit­teel­la kuu­lu mi­tään tap­pe­luun tai ul­ko­puo­li­seen hen­ki­löön viit­taa­via ää­niä.

Pauli Kuusiranta oli Ulvilan surmayönä ainoa Porin rikososaston päällystöön kuuluva, joka tuona yönä tavoitettiin, ja sai tiedon tapahtuneesta tuoreeltaan. Kuva: SV arkisto

Kuka mur­ha­si Juk­ka S. Lah­den, sii­tä Kuu­si­ran­ta an­taa lu­ki­jan ve­tää omat joh­to­pää­tök­sen­sä. Hä­nel­le it­sel­leen asia on päi­vän­sel­vä.

– Syyt­tä­jät­kin ovat esit­tä­mäl­lään näy­töl­lä ai­ka­naan osoit­ta­neet, et­tä ul­ko­puo­lis­ta te­ki­jää ei täs­sä ta­pauk­ses­sa ole ol­lut. Ul­ko­puo­li­ses­ta te­ki­jäs­tä ei ole näyt­töä, ja sel­lai­sen ole­mas­sa­o­lo on syyt­tä­jien esit­tä­mäl­lä näy­töl­lä pois­sul­jet­tu, Kuu­si­ran­ta sa­noo.

Se, et­tä Ul­vi­lan sur­man te­ki­jä on edel­leen va­paal­la ja­lal­la, tun­tuu Kuu­si­ran­nas­ta kä­sit­tä­mät­tö­mäl­tä.

– Ky­sy­myk­ses­sä on kui­ten­kin kaik­kein tör­kein yk­si­löön koh­dis­tu­va ri­kos, mikä ol­la voi, eli raa­ka mur­ha, hän to­te­aa.

Kuu­si­ran­ta aloit­ti uran­sa Po­rin po­lii­sis­sa vuon­na 1972. Ri­ko­sy­li­ko­mi­sa­ri­on vii­mei­si­nä työ­vuo­si­na ta­pah­tu­nut Ul­vi­lan sur­ma on hä­nen uran­sa yli­voi­mai­ses­ti mie­leen­pai­nu­vin ta­paus.

Ta­pah­tu­ma­yön Kuu­si­ran­ta muis­taa edel­leen elä­väs­ti. Hän oli ai­noa Po­rin ri­ko­so­sas­ton pääl­lys­töön kuu­lu­va, joka tuo­na yö­nä ta­voi­tet­tiin, ja sai tie­don ta­pah­tu­nees­ta tuo­reel­taan. En­sim­mäi­nen aja­tus oli jär­ky­tys sii­tä, et­tä täl­lais­ta on ta­pah­tu­nut ja vie­lä­pä Ul­vi­las­sa. Ri­kos­tut­ki­jan li­säk­si Ul­vi­lan sur­mas­ta jär­kyt­tyi koko Suo­mi. Ih­mi­set oli­vat kau­huis­saan aja­tuk­ses­ta, et­tä va­paa­na liik­kuu mies, joka tu­lee tuos­ta vaan yöl­lä si­sään ja tap­paa.

Vuo­den ja kah­dek­san kuu­kau­den ajan po­lii­si kes­kit­tyi­kin et­si­mään tuo­ta ul­ko­puo­lis­ta tap­pa­jaa. Sii­nä Kuu­si­ran­nan mu­kaan teh­tiin rat­kai­se­va vir­he. Kun läh­tö­koh­tai­se­na ole­tuk­se­na oli, et­tä sur­man teki ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö, tut­kin­nas­sa kiin­ni­tet­tiin huo­mio vää­riin asi­oi­hin.

– Ei esi­mer­kik­si teh­ty niin pe­rus­teel­lis­ta al­ku­vai­heen ri­kos­paik­ka­tut­kin­taa, kuin oli­si pi­tä­nyt teh­dä, Kuu­si­ran­ta sa­noo.

Ulvilan surman jälkeen ihmiset olivat kauhuissaan ajatuksesta, että vapaana liikkuu mies, joka tulee tuosta vaan yöllä sisään ja tappaa. Vuoden ja kahdeksan kuukauden ajan poliisi keskittyikin etsimään tuota ulkopuolista tappajaa. Kuva: SV arkisto/Katri Mäenpää

Vuon­na 2008 Kuu­si­ran­nas­ta tuli ju­tun tut­kin­nan­joh­ta­ja. Pian epäil­lyk­si nou­si uh­rin puo­li­so An­ne­li Au­er. Sa­ta­kun­nan Kä­rä­jä­oi­keu­des­sa An­ne­li Au­er to­det­tiin kah­des­ti syyl­li­sek­si mie­hen­sä mur­haan, mut­ta Vaa­san ho­vi­oi­keus hyl­kä­si syyt­teet mo­lem­mil­la ker­roil­la. Vii­mei­sel­lä ker­ral­la ky­sy­myk­ses­sä oli ää­nes­tys­pää­tös.

Vaa­san ho­vi­oi­keus on­kin juu­ri se taho, jo­hon Kuu­si­ran­ta koh­dis­taa voi­mak­kaim­man kri­tiik­kin­sä.

– Mie­len­kiin­tois­ta oli­si an­taa täy­sin ul­ko­puo­li­sen ja puo­lu­eet­to­man ta­hon tut­kia Vaa­san ho­vi­oi­keu­den tuo­mi­on pe­rus­te­lut, Kuu­si­ran­ta sa­noo.

Pe­rus­te­lui­ta lu­kies­saan Kuu­si­ran­nal­le tu­lee mie­leen, et­tä jos­tain kä­sit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä Vaa­san ho­vi­oi­keu­del­la on ol­lut pa­ko­no­mai­nen tar­ve löy­tää ai­na Au­e­rin syyt­tö­myyt­tä tu­ke­via seik­ko­ja, ja ohit­taa syyt­tä­jien esit­tä­mät to­dis­teet.

– Useis­sa koh­din Vaa­san ho­vi­oi­keu­del­la on sii­tä huo­li­mat­ta jää­nyt avoi­mia ky­sy­myk­siä, hän sa­noo.

Kuu­si­ran­ta muis­tut­taa, et­tä vuon­na 2009 esi­tut­kin­nas­sa An­ne­li Au­er myön­si sur­man­neen­sa Juk­ka S. Lah­den, mut­ta pian hän pe­rui pu­heen­sa. Kuu­si­ran­taa mie­ti­tyt­tää mik­si. Al­koi­ko joku Po­rin po­lii­si­lai­tok­sel­la pe­laa­maan An­ne­li Au­e­rin puo­lel­la, ken­ties to­dis­taak­seen ol­leen­sa oi­ke­as­sa?

– Nämä ei­vät sai­si ol­la po­lii­sil­le mi­tään kun­ni­a­ky­sy­myk­siä, vaan po­lii­sin pi­täi­si ai­na pyr­kiä to­tuu­teen, ja sel­vit­tää, mitä asi­as­sa oi­ke­as­ti on ta­pah­tu­nut, Kuu­si­ran­ta sa­noo.

Kuu­si­ran­ta elä­köi­tyi vuon­na 2010. Va­paa­eh­tois­työ Riut­ta­la – Mus­ta­jo­en ky­läyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa an­toi pit­käk­si ai­kaa muu­ta aja­tel­ta­vaa, kun­nes Vaa­san ho­vi­oi­keu­den lain­voi­mai­sek­si tul­lut rat­kai­su vuon­na 2015 toi taas asi­at pin­taan.

Kuu­si­ran­ta ha­lu­si lait­taa oman nä­ke­myk­sen­sä sur­ma­yön ta­pah­tu­mis­ta kir­jan kan­sien vä­liin, kos­ka ju­tun en­ti­se­nä tut­kin­nan­joh­ta­ja­na hä­nel­lä on ai­hees­ta yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa enem­män kuin mo­nel­la muul­la.

Pauli Kuusirannan ja JP Koskisen kirjoittama Ulvilan murha –  Kadonneen tekijän jäljillä ilmestyy 12.6.2023.

(Pau­li Kuu­si­ran­nan haas­tat­te­lu jul­kais­tu alun­pe­rin osoit­tees­sa sv24.fi 1.3.2023)

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka