Vaatii vastauksen: Kuinka paljon Satakunnassa on susia?
Maarit Kautto
DNA-analyysien perusteella pystytään nykyään esimerkiksi susien määristä ja liikkeistä tekemään melko tarkkoja selvityksiä. Minkälainen susitilanne on Satakunnassa? Suomen riistakeskuksen viestintäsuunnittelija Mirja Rantala vastaa.
Onko Satakunnassa vapaaehtoisia jälkien ja DNA-näytteiden kerääjiä?
– Riistakeskus Satakunnan alueella toimii noin 200 petoyhdyshenkilöä. Heidän lisäkseen suurpetojen jälkien havainnointiin osallistuu runsas määrä muita luonnossa liikkujia. DNA-kerääjiä on viime vuosina ollut 20–30 henkilöä, eniten Satakunnan eteläosissa ja Pirkanmaan puoleisilla susireviireillä.
Minkälaisia tuloksia Satakunnasta on saatu?
– Suurpetohavaintoja tehdään määrällisesti eniten ilveksisistä. Susihavaintoja tulee eniten alueen keski- ja eteläosista, karhu- ja ahmahavainnot painottuvat alueen pohjoisosiin.
– DNA-keräyksen avulla on pystytty tarkentamaan kanta-arviota ja eri susireviirien raja-alueita on pystytty hahmottamaan tarkemmin. Esimerkiksi Kiukaisten reviirillä elää todennäköisesti susipari ja osittain Varsinais-Suomeenkin ulottuvalla Köyliön reviirillä perhelauma, jossa on viisi eri sutta. Rekikosken reviirillä on myös perhelauma, jossa on kuusi eri sutta. Eurajoen reviirillä on näytteiden perusteella neljä eri sutta, Siikaisten reviirillä kaksi sutta ja Kankaanpään reviirillä on perhelauma, jossa on ainakin kolme eri sutta.
– Lisäksi on useita muita reviirejä, jotka sijoittuvat Varsinais-Suomeen tai Pohjanmaalle ja osittain myös Satakunnan puolelle, kuten esimerkiksi Vaskijärven reviiri, josta on näytteiden perusteella tunnistettu 11 eri sutta.
Miksi susihavaintojen määrä on kasvanut?
– Satakunnassa susihavainnot ovat tosiaan viime vuosina kasvaneet. Luultavasti suurin tekijä on se, että reviirien ja myös läpikulkumatkalla olevien susien määrä on lisääntynyt, aukkopaikkoja ei havaintokartalla enää juuri ole.