Kaiken takana on luottamus – tai sen puute
Eduskuntakauden puoliväli on ohitettu. Hallituksen hyvistä tavoitteista huolimatta asiat eivät ole edenneet luvattuun suuntaan. Työllisyyden sijaan maahamme on syntynyt ennätyksellinen työttömyys, kasvava valtion velka ja ehkä kaikista vakavimpana – luottamuslama.
Valitettavasti en ole yllättänyt, sillä suunnanmuutos edellyttäisi suomalaisten tulevaisuususkon palauttamista. Luottamusta siihen, että töitä ja toimeentuloa riittää, että apua saa kun sitä tarvitsee, ja että kaikki pidetään mukana. Tätä näkymää nykyhallituksen politiikka ei valitettavasti ole onnistunut tarjoamaan. Ei ainakaan kaikille. Valoisampaa tulevaisuutta on tarjoiltu vain harvoille – yleensä niille, joilla on kaikista paksuin lompakko. Tämä ei ole kestävää. Ei taloudellisesti, eikä inhimillisesti. Suomen tarina pitää tiukkoinakin aikoina kirjoittaa tavalla, joka koetaan oikeudenmukaiseksi. Talouden tervehtymisen välttämätön edellytys kun on luottamuksen palautuminen laajemmin suomalaisille.
Keskusta aloittaisi luottamuksen rakentamisen kohdentamalla tuloverokevennykset selvemmin tavallisille keskituloisille. Hallituksen linjalla keskituloisen verotus ei juuri näytä helpottuvan, kun veronkevennysten lisäksi samojen ihmisten verotusta kiristetään vähennyksiä poistamalla. Pieni- ja keskituloisten lisäksi hallitus on unohtanut pienet ja keskisuuret yritykset. Kotitalousvähennyksen heikennys on jätetty voimaan, mikä ruokkii harmaata taloutta. Keskusta parantaisi vähennystä, sillä sitä tarvitsevat niin kotiin ostetuista palveluista lisää elämänlaatua saavat ihmiset kuin palvelualan yritykset ja työntekijät.
Kun uutiset maailmalta tarjoilevat epävarmuutta, on entistä tärkeämpää muistaa, mihin kotimaassa voimme vaikuttaa. Sitkaan talouskasvun alla on osattava piirtää näkymää, jolla tulevaisuususko, talous ja turvallisuus vahvistuvat. Lisää työtä ja yrittäjyyttä, toimivat palvelut ja yhteiskunta, jossa jokainen voi kokea osallisuutta. Tehtävä on mittava ja vaatii aikaa sekä pitkäjänteistä, laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Siksi Keskusta on useaan otteeseen vaatinut, että taloutta tarkasteltaisiin myös vaalien välillä parlamentaarisesti.
Eeva Kalli
Kansanedustaja (kesk), Eura