Korkeaoja: Demokratian pelisäännöt hukassa hyvinvointialueella – Aluehallituksen otettava vakavasti saamansa kritiikki
Satakunnan hyvinvointialueella on useita kuukausia käyty kädenvääntöä siitä, miten päätökset sote-palvelujen järjestämisestä pitäisi tehdä ja miten päätösehdotukset valmistella. Hyvinvointialue on uusi toimija suomalaisessa, julkisen sektorin kansanvaltaisessa järjestelmässä, kuntien ja valtion välissä. Hyvinvointialue on itsehallinnollinen, vaaleilla valitun aluevaltuuston johtama organisaatio, jota koskeva lainsäädäntö on pääosin hyvin lähellä kuntalainsäädäntöä.
Hyvinvointialueen valtuustoon valituilla edustajilla on ylin valta ja vastuu sote-palvelujen järjestämisestä. Aluevaltuuston kokoukset ovat avoimia. Kokouksia seuraamalla kansalaiset voivat seurata, miten heidän valitsemansa edustajat ja eri poliittiset ryhmät toimivat. Toivoisinkin, että media seuraisi kokouksia tarkemmin, jolloin myös valtuutetuilla olisi kannustin perusteltujen mielipiteidensä esittämiseen kokouksissa. Vaaleissa kansalaiset sitten ratkaisevat, millä kokoonpanolla seuraavat neljä vuotta toimitaan.
Julkisen sektorin päätöksentekijöinä meillä valtuutetuilla on suuri vastuu siitä, miten yhteisiä verorahoja käytetään. Olemme vastuussa veronmaksajille siitä, että rahat käytetään mahdollisimman kustannusvaikuttavalla tavalla. Mutta emme ole vastuussa vain veronmaksajille, vaan myös niille kansalaisille, jotka eivät veroja maksa. Osakeyhtiössä yhtiön etu ohjaa päätöksentekoa ja valta on osakkeenomistajilla, julkisella sektorilla tilanne on toinen, valta on kansalaisilla.
Paitsi johtavilla luottamushenkilöillä, myös johtavilla viranhaltijoilla on erityisen suuri vastuu julkisten sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Hyvä julkishallinnon johtaminen edellyttää rakentavaa vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä jo asioiden valmisteluvaiheessa ja sen keskeisen periaatteen tunnustamista, että viimekätinen valta ja vastuu päätöksistä kuuluu luottamushenkilöille. Surullinen esimerkki epäonnistumisesta on palvelurakenneselvitys, joka sekä valmistelun, päätöksenteon tai paremminkin sen puuttumisen, että raportin sisällön osalta on täysin epäonnistunut. Raporttiin on kyllä koottu paljon hyödyllistäkin tilastotietoa, mutta mm. tietoa palvelusuoritteiden nykyisistä kustannuksista ei raportissa ole. Puhtaasti virkamiestyönä tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset perustuvatkin siten olettamuksiin eikä tietoon niin kuin pitäisi.
Aluehallituksen onkin otettava vakavasti jyrkkä kritiikki, jonka raportti on aikaansaanut eri puolilla Satakuntaa ja valmisteltava aluevaltuuston päätettäväksi uusi johtopäätösosa raportista.
Juha Korkeaoja
Aluevaltuuston jäsen, aluehallituksen 2. puheenjohtaja (kesk.)
Kokemäki