San­na Jääs­ke­läi­nen

Pai­kal­li­sen elin­voi­man kan­nal­ta jo­kai­nen yri­tys on ää­rim­mäi­sen tär­keä. Sik­si Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jis­sä ha­lu­taan vai­kut­taa sii­hen, et­tä elin­voi­mai­sil­le yri­tyk­sil­le löy­tyy jat­ka­ja sil­loin, kun yrit­tä­jä ha­lu­aa myy­dä yri­tyk­sen­sä. Omis­ta­jan­vaih­dos­neu­vo­jaan saa­vat ot­taa yh­teyt­tä ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä niin myy­jät kuin os­ta­jat.

– Suo­mes­sa on ar­vi­on mu­kaan noin 30 000 yri­tys­tä tai yrit­tä­jää, joil­la on vii­den vuo­den si­säl­lä mie­les­sä yri­tyk­sen myy­mi­nen. Me yrit­tä­jä­jär­jes­tös­sä ha­lu­am­me var­mis­taa, et­tei­vät nämä yrit­tä­jät jää yk­sin, sa­noo Jark­ko Kos­ki­nen.

Hän on ol­lut Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien han­kin­ta­neu­vo­ja vuo­des­ta 2017. Tä­män vuo­den alus­ta hän on toi­mi­nut myös omis­ta­jan­vaih­dos­neu­vo­ja­na.

– Nämä kak­si li­mit­ty­vät toi­siin­sa ja mi­nul­la on jo ol­lut ta­paus, jos­sa olen an­ta­nut mo­lem­piin neu­vo­ja. Eli sy­ner­gi­aa on, hän sa­noo.

Sekä omis­ta­jan­vaih­dos- et­tä han­kin­ta­neu­von­ta ovat asi­ak­kaal­le il­mai­sia. Omis­ta­jan­vaih­dos­neu­von­ta on kun­tien ra­hoit­ta­maa, han­kin­ta­neu­von­ta mi­nis­te­ri­ön, niin­pä mo­lem­mat ovat avoi­mia ihan kai­kil­le yrit­tä­jil­le.

Kun al­kaa poh­tia yri­tyk­ses­tä luo­pu­mis­ta tai su­ku­pol­ven­vaih­dos­ta, kan­nat­taa läh­teä liik­keel­le ajois­sa.

– Aloi­tam­me neu­von­nan kes­kus­te­lul­la, jos­sa var­mis­te­taan, et­tä yri­tys on myyn­ti­kun­toi­nen. Et­tei ole mi­tään ra­sit­tei­ta, jot­ka las­ki­si­vat sen hin­taa, Kos­ki­nen sa­noo.

Täs­sä koh­taa tar­kis­te­taan esi­mer­kik­si se, et­tä asi­a­kas­so­pi­muk­set ovat kir­jal­li­sia ja et­tä työ­so­pi­muk­set ovat kun­nos­sa ja nii­tä nou­da­te­taan. Kun myyn­ti­kun­toi­suus on var­mis­tet­tu, siir­ry­tään miet­ti­mään, mis­sä muo­dos­sa yri­tys myy­dään.

– Myy­jän on mää­ri­tet­tä­vä, mi­ten ha­lu­aa yri­tyk­sen­sä myy­dä ja mi­ten si­tou­tuu kau­pas­sa eli on­ko tar­vit­ta­es­sa uu­den yrit­tä­jän käy­tet­tä­vis­sä ja kuin­ka pit­kään. Myös yri­tys­kau­pan ve­ro­seu­raa­muk­set käy­dään läpi, et­tei­vät ne tule yl­lä­tyk­se­nä.

Kun kaup­pa­kun­toi­suus on var­mis­tet­tu ja suun­ni­tel­ma myyn­nin muo­dos­ta on teh­ty – sil­loin on omis­ta­jan­vaih­dos­neu­vo­jan ai­ka jät­täy­tyä si­vuun pro­ses­sis­ta. Hän toki ker­too yrit­tä­jäl­le vaih­to­eh­dois­ta, joi­den kaut­ta jat­ka­jaa voi et­siä. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si Yri­tys­pörs­si ja am­mat­ti­mai­set yri­tys­vä­lit­tä­jät.

– Seu­raan ak­tii­vi­ses­ti yri­tys­kaup­po­ja ja teen seu­ran­ta­soit­to­ja­kin. Yri­tys­kau­pat ovat usein pit­kiä pro­ses­se­ja ja on hyvä tie­tää, mi­ten ne ovat eden­neet, Kos­ki­nen sa­noo.

Yk­si omis­ta­jan­vaih­dok­sen muo­to on su­ku­pol­ven­vaih­dos. Myös sii­hen liit­ty­en kan­nat­taa ol­la yh­tey­des­sä neu­von­taan. Kos­ki­nen vink­kaa, et­tä esi­mer­kik­si ve­ro­tus­seu­raa­mus­ten mi­ni­moi­mi­seen on mah­dol­li­suuk­sia.

– Edel­ly­tys on, et­tä asi­at suun­ni­tel­laan ajois­sa ja yri­tys on yli kym­me­nen vuot­ta van­ha. Työ­ka­lu­ja on, hän va­kuut­taa.

Yri­tys­tään myy­väl­le haas­ta­vin­ta on usein ar­von mää­rit­tä­mi­nen. Sii­nä­kin omis­ta­jan­vaih­dos­neu­vo­ja on apu­na, jot­ta myyn­ti­hin­ta on re­a­lis­ti­nen suun­taan ja toi­seen. Yri­tyk­sen os­ta­ja tar­vit­see yleen­sä neu­vo­ja ra­hoi­tuk­sen löy­tä­mi­ses­sä.

Yri­tyk­sen jat­ka­jan et­si­mi­ses­sä on hyö­tyä myös sii­tä, et­tä Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jil­lä on aloit­ta­vien yrit­tä­jien neu­von­ta­pal­ve­lu. Yrit­tä­jik­si ha­lu­a­vien jou­kos­sa voi ai­na ol­la joku, joka on kiin­nos­tu­nut luo­pu­van yrit­tä­jän yri­tys­toi­min­nas­ta.

Jark­ko Kos­ki­nen on ko­toi­sin Var­si­nais-Suo­mes­ta. Hän on kou­lu­tuk­sel­taan lii­ke­ta­lou­den tra­de­no­mi ja suo­rit­ta­nut myös MBA-tut­kin­non. Kos­ki­nen on it­se­kin toi­mi­nut yrit­tä­jä­nä jo 15 vuo­den ajan ja ol­lut sinä ai­ka­na mu­ka­na kol­mes­sa yri­tys­kau­pas­sa. Hän us­koo sen sy­ven­tä­vän nä­ke­mys­tä sii­tä, mitä yri­tys­kau­pas­sa kan­nat­taa teh­dä ja mil­lai­sia ka­rik­ko­ja vält­tää.

Rasmus Pudas

Rasmus Pudas

Mis­sä syö­tiin?

Me­xi­can ta­qu­e­ria El Oso on pi­ris­tä­vä tu­lo­kas po­ri­lai­ses­sa ra­vin­to­la­ken­täs­sä. Itä­puis­toon tou­ko­kuun lo­pus­sa avat­tu ra­vin­to­la on saa­nut ni­men­sä es­pan­jan kie­len kar­hua tar­koit­ta­vas­ta sa­nas­ta. Ra­vin­to­loit­si­ja Ras­mus Pu­das ker­too, et­tä ha­lu­si tuo­da Po­riin eri­lais­ta tar­jon­taa – niin­pä kat­se koh­dis­tui Mek­si­koon, mut­ta ko­ti­mai­sel­la twis­til­lä.

– El Oson juu­ret juon­ta­vat suo­raan mek­si­ko­lai­sen ka­tu­ruo­an yti­meen, mut­ta tie­tys­ti, kun ol­laan lä­hes 10 000 ki­lo­met­rin pääs­sä, pi­tää vä­lil­lä eri­lai­sil­le raa­ka-ai­neil­le kek­siä suo­ma­lai­sia vas­tik­kei­ta, hän ker­too.

Tar­koi­tus on kui­ten­kin tu­tus­tut­taa kä­vi­jät pe­rin­tei­seen mek­si­ko­lai­seen ruo­kaan.

– Mo­nel­le on var­mas­ti mek­si­ko­lai­nen ruo­ka tut­tua, mut­ta usein se on hie­man vää­ri­nym­mär­ret­tyä ja se­koit­tuu hel­pos­ti tex-mex ruo­kiin, jot­ka ovat enem­män ja vä­hem­män muun­nel­tu ver­sio oi­ke­as­ta mek­si­ko­lai­ses­ta, Pu­das sa­noo.

– Raa­ka-ai­neis­sa ha­lu­am­me suo­sia lä­hi­tuot­ta­jia, esi­mer­kik­si Ten­hon ti­lal­ta tu­lee li­ho­ja, Kar­hu­lin­nan jää­te­löl­tä jäts­kit ja Po­rin paah­ti­mol­ta kah­ve­ja.

Ra­vin­to­la El Oso oli aluk­si avoin­na vain il­tai­sin, jou­lun al­la lou­nas tuli mu­kaan tar­jon­taan. Lou­na­san­nok­set ovat sa­maa ma­ku­maa­il­maa, mut­ta no­pe­am­min syö­tä­vik­si suun­ni­tel­tu­ja.

Ras­mus Pu­das on vas­ta 24-vuo­ti­as, mut­ta ra­vin­to­loit­si­ja­na hä­nel­lä on sel­keä nä­ke­mys. Hän ker­too esi­mer­kik­si suun­ni­tel­leen­sa ruo­ka­me­nun suu­rim­mak­si osak­si it­se.

– Tie­tys­ti taus­tal­la on mo­nia tu­ki­hen­ki­löi­tä, esi­mer­kik­si isä­ni on täs­sä hy­vin vah­vas­ti lä­hes päi­vit­täin kai­ken­nä­köi­sis­sä hom­mis­sa ai­na aut­ta­mas­sa, hän kiit­tää.

Ra­vin­to­loit­si­ja on it­se pää­a­si­as­sa keit­ti­ön puo­lel­la. Hän toi­vot­taa kai­ke­ni­käi­set ter­ve­tul­leik­si tu­tus­tu­maan mek­si­ko­lai­seen ma­ku­maa­il­maan.

– Asi­a­kas­kun­ta on ol­lut eh­kä hie­man nuo­rem­pien ai­kuis­ten puo­lel­ta, ken­ties so­mes­sa täl­lä het­kel­lä le­vi­ä­vien mek­si­ko­lais­ten re­sep­tien ta­kia, mut­ta on ol­lut mah­ta­vaa näh­dä myös sel­väs­ti van­hem­man kan­san tyk­kää­vän hie­man ek­soot­ti­sis­ta mau­is­ta, hän sa­noo.