Inflaatio rauhoittui maaliskuussa 2,2 prosenttiin – nousua hillitsi muun muassa sähkön ja vihannesten halpeneminen
Liisa Kujala / STT
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 2,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Vielä helmikuussa inflaatio oli 3,0 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintoja nosti maaliskuussa vuoden takaisesta eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n ulkopuolisten valmismatkojen hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua taas hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja vihannesten halpeneminen.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos helmikuulta maaliskuulle oli –0,1 prosenttia, mikä Tilastokeskuksen mukaan johtui enimmäkseen sähkön hinnan laskusta. Inflaation hidastuminen helmikuusta maaliskuulle on seurausta myös muun muassa asuntolainojen keskikoron lievemmästä noususta.
Tilastokeskus kertoo myös, että kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 4,0 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Koko euroalueen inflaatio oli yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 2,4 prosenttia, kun se oli helmikuussa 2,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli maaliskuussa 0,5 prosenttia. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
– Vaikeasta suhdanteesta huolimatta palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima paranee nyt vauhdikkaasti, kun todellinen inflaatio lähestyy nollaa, mutta ansiotaso ja kansalliseen kuluttajahintaindeksiin sidotut etuudet kohoavat kovemmin, arvioi tuoreita lukuja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen.
– Kun kehysriihen sopeutustoimet iskevät osaltaan ostovoimaan ja arvonlisäveron todennäköinen nosto kohottaa hintoja, korjaantuu oman talouden tilanne kuitenkin monilla tänä vuonna juuri yleisen inflaatiokehityksen ansiosta. Tämä tukee osaltaan talouskasvua vuoden loppua kohti mentäessä.
Keskinen arvioi, että laajamittaiset lakot näkyvät maaliskuun inflaatioluvuissa, kun polttonesteiden keskihinnat kohosivat edelliskuukaudesta. Hän huomauttaa, että bensiinin ja dieselin pumppuhinnat pysyivät kuitenkin alempana kuin vuotta aiemmin. Tässä taustalla on osin aiempi polttoaineverotuksen kevennys.
– Energiahintojen vaikutus inflaatioon olikin maaliskuussa negatiivinen. Kun inflaatiolukuja keinotekoisesti kohottavat lainakorot jätetään pois laskuista, polkevat hinnat nyt käytännössä paikallaan. Heikko hintakehitys kertoo heikosta talouskasvusta ja taantuvista työmarkkinoista, Keskinen jatkaa.
Hänen mukaan Suomen talous ja asuntomarkkinat kaipaavatkin jo kipeästi korkojen laskua. Huolestuttavat uutiset Lähi-idän konfliktista ja laajemman eskalaation riskistä voivat kuitenkin nostaa etenkin öljyn hintaa, ja sitä kautta laittaa kapuloita maailmantalouden ja Suomenkin rattaisiin.