Lääkärikeskus Minerva rantautui Poriin pari vuotta sitten ja on löytänyt oman paikkansa – soteri-kriisi hidastaa uusien ammattilaisten aloittamista
Kävimme minervalaisten kanssa lounaalla ja kysyimme, mitä heille kuuluu.
Maarit Kautto
Satakuntalainen Lääkärikeskus Minerva on perheyhtiö, joka on toiminut Raumalla jo noin 37 vuotta ja Eurassa yli 20 vuotta. Porin toimipiste oli luonnollinen jatkumo kasvuhakuiselle yritykselle.
– Pori on maakunnan keskus ja tärkeä asia meille on myös Satasairaalan läheisyys.
– Porin kautta haemme muun muassa lisää työterveyshuollon peittoa. Meillä oli asiakkaana raumalaisia yrityksiä, joissa on porilaisia työntekijöitä ja jotka käyttivät alihankintana muita porilaisia palveluntarjoajia, koska meillä ei ollut Porissa toimipistettä, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Pekka Ylitalo toteaa.
Minervalle löytyivät ihanteelliset tilat IsoKarhusta keskeltä kaupunkia. Tilat ovat esteettömät, avarat ja yhdessä tasossa.
– Lisäksi pysäköintimahdollisuudet ovat hyvät saman rakennuksen katolla, henkilöstö- ja myyntijohtaja Jasperiina Mattsson kiittelee ja jatkaa:
– Lähdimme Porissa nollasta liikkeelle, eli emme ostaneet valmiiksi toimivaa asemaa, vaan rakensimme kaiken alusta alkaen. Siihen nähden toiminta on pyörähtänyt käyntiin mukavasti ja asiakasvirrat ovat kasvaneet. Vastaanottavien lääkärien määrät ovat lisääntyneet ja olemme saaneet palvelukseemme ammattitaitoista väkeä.
– Työterveyshuollon asiakkaat lisääntyvät koko ajan. Kaikki uudet asiakkaat ovat tervetulleita.
Mattsson ja Ylitalo kritisoivat Valviran uuden Soteri-rekisterin toimintaa, joka hidastaa uusien ammattilaisten asettumista myös Minervaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan tammikuussa 2024 ja sen myötä uudet sote-alan toimijat eivät saa aloittaa palvelujen tuottamista ennen kuin heidät on rekisteröity Soteriin. Tällä hetkellä Soterin sähköiseen rekisteröintiin saapuneiden hakemusten käsittely on pahasti ruuhkautunut. Suomen Yrittäjät on tehnyt paljon vaikutustyötä soteri-kriisin ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin nyt käynnistänyt tilapäisen lakimuutoksen valmistelun, jotta tilanne helpottuisi.
– Meillekin olisi uusia ammattinharjoittajia tulossa, mutta he joutuvat nyt odottelemaan lupia. Lupaprosessi voi nykytilanteessa kestää jopa puoli vuotta, Mattsson ja Ylitalo harmittelevat.
Uuden hyvinvointialueen kanssa yhteistyö sujuu joustavasti.
– Se, että hyvinvointialue saadaan kunnolla käyntiin ja julkinen terveydenhuolto voi hyvin, on meidänkin etumme. Meillähän vastaanottaa useita lääkäreitä, jotka työskentelevät sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hyvinvointialueen ja Satasairaalan toimivuus on myös tärkeää siinä mielessä, että maakunnassa on vetovoimaa lääkärien ja muiden sote-alan ammattilaisten suuntaan.
– Hyvinvointialueelta meille tulee jonkin verran palveluseteliasiakkaita yleislääkärien vastaanotoille, mutta ei kovin suuressa mittakaavassa. Pääosa asiakkaistamme koostuu työterveyshuollosta sekä omalla rahallaan maksavista yksityisistä ihmisistä.
Tällä hetkellä vallitseva laskusuhdanne heijastuu jonkin verran lääkäriasemienkin toimintaan.
– Meihin heijastuu erityisesti asiakasyritysten taloudellinen tilanne. Yrityksen rahat saattavat olla hyvinkin tiukalla, jolloin saatetaan säästää myös työterveyshuollosta. Toisaalta taas työterveyshuolto on hyvä yhteistyökumppani silloin, jos yrityksessä tapahtuu isoja muutoksia, kuten yt-neuvotteluita – tai voivat ne muutokset yhtä hyvin olla positiivisiakin.
– Myös yksityisasiakkaiden kulutuskäyttäytyminen on muuttunut niin, että mietitään tarkemmin, mihin rahaa laitetaan. Terveys on huono paikka säästää, mutta valitettavasti siitäkin voidaan tiukan paikan tullen pihistää, Jasperiina Mattsson miettii.
Mattsson ja Ylitalo muistuttavat, että toimiva työterveyshuolto on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa.
– Myös yrittäjän pitää muistaa huolehtia itsestään ja kääntyä tarvittaessa työterveyshuollon puoleen.
Emilia Mannila työskentelee Borg Kitchen & Barissa keittiöpäällikkönä. Periaatteena on, että ruoka valmistetaan itse alusta alkaen perinteisesti käsityönä.
Maarit Kautto
Missä syötiin?
Borg Kitchen & Bar on toiminut keskeisellä paikalla Porin Eetunaukiolla seitsemän vuotta. Keittiömestarina ravintolassa työskentelee Emilia Mannila. Hän kertoo, että lounasta on tarjoiltu ravintolan alusta alkaen. Lounaslista vaihtuu kaksi kertaa viikossa ja tarjolla on aina liha-, kala- ja kasvisvaihtoehdot.
– Lisäksi meillä on valikoimassa bisneslounas, johon kuuluu alkusalaatti, sisäfilepihvi lisukkeineen ja päivän jälkiruoka.
– Lounasta tarjotaan maanantaista perjantaihin. Perjantaina illalla ja lauantaina koko päivän on saatavilla ruokaa á la carte -listalta. Sunnuntaisin ravintola on suljettu.
Mannilan mukaan lounaalla käy väkeä mukavasti.
– Lounasaikaan ravintola on aina lähes täynnä. Erityisesti joka päivä saatavana oleva kalavaihtoehto tuntuu houkuttelevan ruokailijoita.
Borg Kitchen & Barille myönnettiin viime vuonna kansainvälisen ruokajärjestön Paistinkääntäjien veljeskunnan Chaîne des Rôtisseurs -kilpi. Ravintolan periaatteena on, että ruoka valmistetaan itse alusta alkaen.
– Kaikki ruoka tehdään itse perinteisesti käsityönä, valmiita pussikastikkeita tai puolivalmisteita ei käytetä, Emilia Mannila hymyilee.
Tällä hetkellä Borg Kitchen & Barin liiketoiminta koneineen ja laitteineen on myynnissä, mutta jos ostajaa ei löydy, nykyiset omistajat jatkavat ravintolan toimintaa entiseen malliin. Myynnin tärkeimpänä syynä on se, että nykyisistä omistajista kukaan ei vaikuta enää ravintola-alalla.
