Lakot vaikuttaneet joka toiseen satakuntalaiseen yritykseen
”Kyse on ammattiyhdistysten ylivallasta, mitä he ovat menettämässä. Jos paikallista sopimista ei saada läpi, niin suurin osa yrityksistä katsoo sen vaikuttavan työllistämiseen.”
Ari Anteroinen
Työmarkkinat ovat olleet myllerryksessä poliittisine lakkoineen. Lakot ovat vaikuttaneet suuresti yrityksiin.
Satakunnan Yrittäjät selvitti kyselyn avulla, miten lakot ovat vaikuttaneet jäsenyrityksiin. Tilanne koetaan yrittäjien parissa huolestuttavaksi. 87 prosenttia kannattaa hallituksen esittämiä työmarkkinauudistuksia.
– Saimme lähes 300 vastausta. Lakot ovat vaikuttaneet lähes 47 prosenttiin kyselyyn vastanneen yrityksen toimintaan. On ollut esimerkiksi erilaisia logistisia haasteita. On myös tullut taloudellisia menetyksiä. Unohtaa ei voi myöskään maineen menetyksiä tai tulevien kauppakumppanuuksien kariutumisia. Kauppasopimuksissa lakkotilanteet eivät aina ole force majeure -tilanteita, joten tästä voi seurata sopimussakkoja, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Nina-Mari Turpela kertoo.
Satakunnan Yrittäjien jäsenistöstä 47,9 prosenttia on lakkojen kieltämisen ja 41,2 prosenttia rajoittamisen kannalla.
Suurin riita näyttää koskevan paikallista sopimista.
– Kyse on ammattiyhdistysten ylivallasta, mitä he ovat menettämässä. Jos paikallista sopimista ei saada läpi, se vaikuttaa väistämättä työllistämishalukkuuteen. Vain 28 prosenttia katsoo, ettei paikallisella sopimisella ole vaikutusta työllistämishalukkuuteen, Turpela avaa.
Yritykset kannattavat nyt ajettavia muutoksia, jotta päästäisiin työmarkkinatilanteessa 2000-luvulle.
– Ollaan vielä siellä vanhassa savupiipputeollisuudessa.
Toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri Eurajoen Romusta kertoo, että konsernin liikevaihdosta yli 70 prosenttia menee vientiin ja Eurajoen pisteestä jopa 90 prosenttia.
– Voi kuvitella, paljonko se vaikuttaa, jos satamat ovat kiinni. Muutenkin taantuma on iskenyt tähän alaan ja materiaalimäärä on vähentynyt, Luodesmeri sanoo.
– Rakennusteollisuus, jonka alihankintaverkosto on iso, on taantumassa myös. Jos rakennetaan vähemmän, myös puretaan vähemmän, eikä tule tavaravirtaa purkupuolelta, lisää Luodesmeri.
Korkojen ollessa korkealla ihmiset kuluttavat vähemmän.
– Ei uusita kodinkoneita niin taajaan, mikä näkyy täällä tavaravirroissa. Autojakaan ei vaihdeta niin usein. Kaikissa on vähän laskua ja se näkyy tietysti meillä, kun tavaraa tulee pienistä puroista monesta paikkaa, Luodesmeri huomauttaa.
– Tähän päälle vielä poikkeuksellisen pitkä talvi. Tavarakertymä on selvästi pienempi. Tähän yhdistettynä tulivat lakot. Meillä tavara kulkee pääsääntöisesti konttiliikenteessä. Ensin Suezin tilanne vaikeutti vientiä ja nyt ei saada kontteja lakon takia lainkaan liikkeelle. Varustamot eivät anna armoa, vaan konttien sakkomaksut juoksevat koko ajan. Olemme tässä kärsijän roolissa.
Luodesmeri pelkää, että lakkojen loppuessa on konttiliikenteessä ruuhkaa, kontteja ei ole saatavilla ja rahtihinnat nousevat. Hän kertoo havainneensa, että työntekijäpuolella kukaan ei ole lakkojen takana.
– Eikä oikein tiedetä, mistä nyt lakkoillaan. Täällä ei olla ainakaan törmätty siihen, että joku olisi paikallista sopimista vastaan.
Lopuksi terveiset lakon osapuolille:
– Ay-liikkeen kannattaisi palata neuvottelupöytään ja koettaa vaikuttaa siellä lainsäädäntöpuolella. Hallituksen ei taas pidä antaa sovituista isoista linjoista periksi, Turpela naulaa.
Haastattelu tehtiin 2.4. Sen jälkeen ammattiliitot ilmoittivat lakkojen loppumisesta.
Näin lakot ovat vaikuttaneet
Satakunnan Yrittäjät toteutti jäsenistölleen kyselyn kevään aikana järjestettyjen poliittisten lakkojen vaikutuksista. Kyselyn vastaajista 55,6 prosenttia oli 1–19 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja 13,7 prosenttia yli 20 henkilöä työllistäviä, 31 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Kyselyyn vastasi yrittäjiä monipuolisesti eri toimialoilta. Työllistävistä yrityksistä 51 prosenttia vastaajista kertoo, että lakot ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan, yksinyrittäjien yrityksiin lakoilla on ollut vaikutuksia 37 prosentilla vastaajista.
Eniten vaikutuksia on ollut logistiikassa – raaka-aineita tai komponentteja ei ole saatu yrityksiin tai vastaavasti lopputuotteita ei ole saatu toimitettu asiakkaille. Muita syitä olivat muun muassa: työntekijät ovat lakossa, tuotanto on pysäyksissä ja sopimussakot. Lakot ovat myös luoneet asiakasketjuihin epävarmuutta ja tilauksia ei uskalleta tehdä.
Niistä yrityksistä, joihin lakoilla on ollut vaikutusta, arvioitiin lakkojen suoria taloudellisia menetyksiä. Kun arviot laskee yhteen, puhutaan yli 7 miljoonan euron menetyksistä (136 yritystä). Vastaajista 11 prosentille ei aiheudu taloudellisia vaikutuksia ja 14 prosenttia ei osaa niitä vielä arvioida.
Työllistävistä yrityksistä 87 prosenttia kannattaa hallituksen edistämiä työmarkkinauudistuksia, yksinyrittäjävastaajista 76 prosenttia. Kaikista vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että poliittiset lakot tulisi kieltää kokonaan tai niitä pitäisi rajoittaa.
Kysyimme myös vastaajilta, miten paikallisen sopimisen laajentaminen sekä muut toteutettavat uudistukset vaikuttaisivat yrityksen työllistämishalukkuuteen. Jo työllistävistä yrityksistä 64 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uudistukset lisäävät työllistämishalukkuutta merkittävästi tai jonkin verran. Yksinyrittäjävastaajista 26,7 prosenttia on samaa mieltä ja 14,4 prosenttia harkitsee vahvemmin ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
Lähde: Satakunnan Yrittäjät
