Pet­ra Sö­der

Po­rin Seu­dun Eko­no­mien pu­heen­joh­ta­ja Maa­rit Ma­ja­saa­ri toi­mii nä­kö­a­la­pai­kal­la yli­o­pis­to-opis­ke­li­joi­den suun­taan. Yh­dis­tys te­kee ak­tii­vi­ses­ti yh­teis­työ­tä opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen kans­sa.

– Olem­me teh­neet vuo­si­kau­sia yh­teis­työ­tä Po­rin Kyl­te­rei­den kans­sa. Saam­me hei­dän kaut­taan kuul­la, mi­ten opis­ke­li­joil­la me­nee ja mitä haas­tei­ta heil­lä on.

Ma­ja­saa­ri on tyy­ty­väi­nen sii­hen, et­tä opis­ke­li­jat ovat viih­ty­neet hy­vin Po­rin Yli­o­pis­to­kes­kuk­ses­sa. Kau­pun­ki ja yli­o­pis­to ovat so­pi­van ko­koi­sia yh­teis­työ­ver­kos­to­jen luo­mi­seen ja mui­den opis­ke­li­joi­den tu­tus­tu­mi­seen.

– Opis­ke­li­jois­sa on val­ta­va voi­ma­va­ra, osaa­mi­nen ja po­ten­ti­aa­li. Ha­lu­am­me edis­tää sitä, et­tä opis­ke­li­jat sai­si­vat töi­tä, pro­jek­te­ja ja ke­sä­töi­tä. Toi­vom­me, et­tä opis­ke­li­jat ja yri­tyk­set löy­täi­si­vät toi­sen­sa.

Ma­ja­saa­ri ko­kee, et­tä am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa ja am­ma­til­li­ses­sa kou­lus­sa opis­ke­lu on työ­e­lä­mä­läh­töi­sem­pää kuin yli­o­pis­tos­sa ja har­joit­te­lu­paik­ko­ja sekä töi­tä on hel­pom­pi löy­tää, vaik­ka ne­kin pai­kat ovat nyt ki­ven al­la.

– Yri­tys­ten pi­täi­si muis­taa myös yli­o­pis­to-opis­ke­li­jat, joi­den po­ten­ti­aa­lia he voi­si­vat hyö­dyn­tää lii­ke­toi­min­nan eri osa-alu­eil­la. Ko­ro­nan vuok­si ih­mi­set oli­vat pit­kään omis­sa olois­saan. Tar­vit­sem­me yh­tei­söl­li­syyt­tä ja nos­tet­ta yri­tys­ten ja opis­ke­li­joi­den vä­li­seen yh­teis­työ­hön, hän poh­tii.

Opis­ke­li­joil­ta löy­tyy ajan­koh­tais­ta osaa­mis­ta ja op­pi­mis­ky­kyä, jota voi­tai­siin hyö­dyn­tää pa­rem­min yri­tys­ken­täl­lä. Maa­il­ma muut­tuu no­pe­al­la tah­dil­la ja te­ko­ä­ly on kaik­kien huu­lil­la.

– Te­ko­ä­lyä voi so­vel­taa mi­hin toi­min­taan ta­han­sa. Pie­nem­mät­kin pk-yri­tyk­set pys­tyi­si­vät tar­jo­a­maan opis­ke­li­joil­le pro­jek­te­ja, jois­ta mo­lem­mat osa­puo­let hyö­tyi­si­vät, Ma­ja­saa­ri poh­tii.

Suu­rim­mak­si on­gel­mak­si Ma­ja­saa­ri nä­kee sen, et­tä opis­ke­li­joil­ta vaa­di­taan usein työ­ko­ke­mus­ta, jota heil­lä ei ole. Sa­maan ai­kaan pu­hu­taan osaa­mis­va­jees­ta, et­tei työ­paik­koi­hin löy­de­tä oi­kei­ta te­ki­jöi­tä.

– Kun yri­tyk­set pää­se­vät tu­tus­tu­maan opis­ke­li­joi­hin esi­mer­kik­si jon­kun pro­jek­tin tai ke­sä­töi­den kaut­ta, saa­vat he yh­tey­den opis­ke­li­joi­hin, Ma­ja­saa­ri poh­tii.

Ke­sä­työt taas mah­dol­lis­ta­vat opis­ke­li­joi­den paik­ka­kun­nal­le jää­mi­sen. Var­sin­kin en­sim­mäi­se­nä ke­sä­nä ke­sä­työn saa­mi­nen paik­ka­kun­nal­ta oli­si tär­ke­ää, et­tei­vät opis­ke­li­jat val­mis­tut­tu­aan muut­tai­si paik­ka­kun­nal­ta pois.

– Jos ul­ko­paik­ka­kun­nal­ta tu­le­vat sai­si­vat heti en­sim­mäi­se­nä ke­sä­nä tääl­tä ke­sä­töi­tä, niin hei­dät saa­tai­siin kiin­ni­tet­tyä tän­ne, Ma­ja­saa­ri poh­tii.

Greens­te­pil­lä kas­vu­vas­taa­va­na toi­mi­va Ma­ja­saa­ri ker­too, et­tä Greens­tep te­kee yh­teis­työ­tä yli­o­pis­to-opis­ke­li­joi­den kans­sa kou­lut­ta­mal­la heil­le data-ana­ly­tiik­kaa.

– Yh­teis­työ voi siis ol­la myös kou­lu­tuk­sen si­säl­töön liit­ty­vää niin, et­tä yri­tys ker­too lii­ke­toi­min­nas­taan ja osaa­ja­tar­peis­taan, Ma­ja­saa­ri to­te­aa.

Yk­si konk­reet­ti­nen asia yri­tys­ten ja yli­o­pis­to-opis­ke­li­joi­den vä­li­ses­tä yh­teis­työs­tä on opis­ke­li­ja­työ gra­dun te­ke­mi­nen.

– It­se ky­syn ai­na en­sim­mäi­se­nä opis­ke­li­jal­ta, mis­tä ai­hees­ta hän on teh­nyt gra­dun. Se ker­too hä­nes­tä myös ih­mi­se­nä pal­jon, Ma­ja­saa­ri pai­not­taa.

Po­rin Yli­o­pis­to­kes­kuk­sel­la jär­jes­te­tään asi­an tii­moil­ta en­sim­mäis­tä ker­taa 24. mar­ras­kuu­ta ta­pah­tu­ma, jon­ka tee­ma­na on opis­ke­li­ja yri­tyk­sen kas­vun moot­to­ri­na.

– Ta­pah­tu­mas­sa yri­tyk­set saa­vat uu­sia nä­kö­kul­mia yri­tyk­sen ke­hit­tä­mi­seen, kon­tak­te­ja eri alo­jen yli­o­pis­to-opis­ke­li­joi­hin, konk­reet­ti­sia aja­tuk­sia te­ko­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­ses­tä omas­sa lii­ke­toi­min­nas­saan ja mah­dol­li­suu­den ra­ken­taa tu­le­via yh­teis­töi­tä.

Laura Räsänen on ollut alusta asti mukana kehittämässä Blåbär-kahvilasta toimivaa ja viihtyisää kohtaamispaikkaa.

Mis­sä syö­tiin?

Kult­tuu­ri­ta­lo Fii­nin kah­vi­la Blå­bär on va­kiin­nut­ta­nut va­jaas­sa vuo­des­sa paik­kan­sa po­ri­lai­se­na kah­vi­la- ja lou­nas­paik­ka­na. Hui­koo Ca­te­rin­gin ve­tä­mäs­sä Blå­bär-kah­vi­las­sa käy lou­naal­la päi­vit­täin par­haim­mil­laan vii­ti­sen­kym­men­tä hen­ki­löä ja lou­nas­tar­jon­taa on ke­hi­tet­ty tänä syk­sy­nä mo­ni­puo­li­sem­mak­si.

– Uu­dis­tim­me lou­nas­ta ja nyt meil­lä on saa­ta­vil­la mo­ni­puo­li­nen päi­vit­täin vaih­tu­va läm­min lou­nas myös kas­vis­vaih­to­eh­dol­la. Sa­laa­tit on koos­tet­tu pro­tei­i­ni­pi­toi­sik­si niin, et­tä asi­a­kas voi os­taa erik­seen myös sa­laat­ti­buf­fe­tin, Blå­bä­rin ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Lau­ra Rä­sä­nen ker­too.

Blå­bä­rin kah­vi­las­sa tar­jot­ta­vat ba­ge­lit ja lei­von­nai­set teh­dään kaik­ki alus­ta al­ka­en it­se. Kah­vi­lan eri­koi­suu­te­na on kä­si­työ­nä val­mis­tet­tu ni­mik­ko­lei­vos, jos­sa mais­tu­vat rai­kas mus­tik­ka ja mai­to­suk­laa. Ruu­at val­mis­te­taan tuo­reis­ta raa­ka-ai­neis­ta oma­val­mis­tu­sas­teen ol­les­sa jopa 90 pro­sent­tia.

– Kaik­ki, mitä teem­me, on hy­vin har­kit­tua. Koi­tam­me löy­tää jo­kai­seen tar­jot­ta­vaan jon­kun pie­nen twis­tin, Rä­sä­nen ker­too.

Kult­tuu­ri­ta­lo Fii­ni on mo­nien ta­pah­tu­mien kes­kus, ja ti­lat muun­tu­vat tar­vit­ta­es­sa muu­ta­man kym­me­nen lou­nas­pai­kas­ta pa­rin­sa­dan hen­ki­lön is­tu­vak­si il­lal­lis­pai­kak­si.

– Ti­lam­me muun­tu­vat mo­neen. Meil­lä esiin­tyy mar­ras­kuus­sa Hap­po­ra­dio, jota mah­tuu kuun­te­le­maan noin 600 hen­ki­löä ja kah­vi­la muut­tuu sil­loin baa­rik­si, Rä­sä­nen ker­too.

Sa­mal­la, kun kah­vi­las­sa pii­pah­taa, voi ym­pä­ril­lä ais­tia upe­aa ark­ki­teh­tuu­ria, tai­det­ta ja lu­mo­a­vaa ää­ni­maa­il­maa.

– Tääl­lä on pa­nos­tet­tu akus­tiik­kaan ja tai­tee­seen. Tai­de on läs­nä kaik­ki­al­la ja luo­vat kah­vi­laan lu­mo­a­van tun­nel­man, Rä­sä­nen ker­too.