Vesa-Pek­ka Jär­ve­lä

Ta­lin kei­la­hal­lis­sa Hel­sin­gis­sä ki­sat­tiin pari viik­koa sit­ten mies­ten ja nais­ten SM-lii­go­jen mes­ta­rit. Nais­ten yk­kö­sek­si pe­la­si vuo­den 2025 ta­paan Gi­ants. Fi­naa­lis­sa po­ri­lai­set löi­vät Lah­den Bayn.

Mes­ta­rei­den ri­veis­sä kei­la­si­vat Riik­ka Ny­gård, MM-kul­taa­kin lop­pu­vuo­des­ta voit­ta­neet Pep­pi Kons­te­ri ja Ani Jun­tu­nen, San­na Ok­sa­nen, An­ni Ja­va­nai­nen sekä Mari Nur­mi­lo.

– Al­ku oli hie­man han­ka­la. Bay oli vah­vo­jen yk­si­lö­suo­ri­tus­ten voi­min te­ho­kas, mut­ta tie­sim­me, et­tä pys­tym­me kään­tä­mään pe­lin. Vah­vuu­teem­me on lois­ta­va ryh­mä­hen­ki. Kes­ki­tyim­me omaan pe­liim­me em­me­kä vil­kuil­leet vas­tus­ta­jan heit­to­ja. Toi­nen puo­lis­ko oli­kin sit­ten mei­dän täyt­tä juh­laa. Meil­lä oli hil­li­tön halu voit­taa. Oi­ke­as­taan vain kul­ta kel­pa­si. Seu­ran 12. mes­ta­ruus läm­mit­tää miel­tä. Upea kruu­nu al­ku­vuo­del­le ja seu­ran hie­nol­le vii­me vuo­del­le, sa­no­vat Nur­mi­lo ja Ny­gård.

Gi­ants-kak­si­kol­la on pit­kä his­to­ria kei­lai­lun pa­ris­sa. 35-vuo­ti­aan Ny­går­din su­vus­sa on mon­ta me­nes­ty­jää.

– Olen kas­va­nut kei­la­hal­lil­la eli laji on tul­lut mi­nul­le ve­ren­pe­rin­tö­nä. Tämä on mo­nel­la ta­paa elä­män­ta­pa. Aloi­tin vuon­na 2009, ja lii­ga­pe­laa­ja mi­nus­ta tuli muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min. Tämä on mi­nul­le jär­jes­tyk­ses­sään kuu­des mes­ta­ruus. Kul­ta mais­tuu lois­ta­vien pe­li­ka­ve­rei­den kans­sa to­del­la ma­ke­al­ta, heh­kut­taa Ny­gård.

Sa­moil­la lin­joil­la on myös ”vas­ta” 17-vuo­ti­aa­na kil­pa­kei­lai­lun aloit­ta­nut Nur­mi­lo. Kak­sin­ker­tai­nen jouk­ku­e­kil­pai­lun EM-ho­pe­a­mi­ta­lis­ti on kei­lan­nut vuo­des­ta 1992 läh­tien.

Nur­mi­lo tut­kii Po­rin kei­la­hal­lil­la mes­ta­ruus­po­kaa­lin ni­mi­laat­to­ja.

– Kau­del­la 22–23 en ol­lut mu­ka­na SM-lii­ga­jouk­ku­ees­sa. Muil­ta vuo­sil­ta nimi löy­tyy po­kaa­lis­ta. Al­ku­vuo­si­na kuu­luin jouk­ku­een kan­ta­via voi­mia. Ny­kyi­sin roo­li­ni on pit­käl­ti va­ra­pe­laa­ja – käyt­töä mei­kä­läi­sil­le on sil­ti ol­lut edel­leen, sa­noo kei­la­kon­ka­ri.

Pori on yksi maamme tärkeimmistä keilakaupungeista. Ensi vuonna Porissa pelataan veteraanien SM-kisat. Giantsin Peppi Konsteri palkittiin Satakunnan urheilugaalassa Vuoden Urheilijana.

Nur­mi­lo on kil­pail­lut nais­ten maa­jouk­ku­ees­sa vuo­des­ta 2004. Ta­ka­na on usei­ta ar­vo­ki­sa­e­dus­tuk­sia – niin EM- kuin MM-ta­sol­ta. Me­nes­tys­tä Gi­ant­sin luot­to­pe­laa­jal­le on tul­lut en­nen kaik­kea jouk­ku­e­kil­pai­luis­ta.

– Heti de­byyt­ti­vuo­te­na­ni maa­jouk­ku­ees­sa 2004 saa­vu­tin jouk­ku­e­kil­pai­lun Eu­roo­pan cu­pis­sa ho­pe­aa. Sa­ma­na vuon­na kuu­luin myös maa­il­man­cu­pin jouk­ku­ee­seen, joka si­joit­tui seit­se­män­nek­si. Vuo­den 2006 EM-kil­pai­luis­sa pal­kin­to­kaap­pi­ni täy­den­tyi ho­pe­aa jouk­ku­e­ki­sas­sa. Kirk­kain mi­ta­li jäi kui­ten­kin saa­vut­ta­mat­ta. Olen erit­täin kil­pai­lu­hen­ki­nen, mut­ta kyl­lä ne ho­pe­at­kin jo tänä päi­vä­nä mais­tu­vat, va­kuut­taa Nur­mi­lo.

Jo­kai­sen kei­laa­jan sil­mis­sä välk­kyy täy­si 300 pis­teen sar­ja. Sen te­ke­mi­nen on koh­ta­lai­sen har­vi­nais­ta. Lo­vii­san Kei­la­hal­lis­sa käy­dys­sä Kei­lis Ope­nis­sa temp­pu on­nis­tui Rami Muk­ku­lal­ta. Ei­kä Muk­ku­la tyy­ty­nyt vain yh­teen täys­pot­tiin, vaan hän teh­tai­li 6 sar­jan ki­sas­sa trip­lan. 3x300 tu­lok­sel­laan Muk­ku­la on his­to­ri­an toi­nen suo­ma­lai­nen, jol­ta huip­pu­suo­ri­tus on on­nis­tu­nut.

Nur­mi­lo on pit­käl­lä ural­laan on­nis­tu­nut te­ke­mään täy­den sar­jan nel­jäs­ti, Ny­gård odot­te­lee vie­lä omaa kol­me­sa­tas­taan. Sen saa­vut­ta­mi­seen on vie­lä mon­ta mah­dol­li­suut­ta, sil­lä Gi­ant­sin luot­to­pe­laa­jan pe­liu­ra jat­ku­nee vie­lä pit­kään.

Nur­mi­lon koh­dal­la kil­pa­heit­to­ja on ta­ka­na to­den­nä­köi­ses­ti enem­män kuin edes­sä.

– Jou­duin muu­ta­ma vuo­si pi­tä­mään tau­koa heit­tä­mi­ses­tä, kun kes­ki­sor­mee­ni is­ki ni­vel­rik­ko. Kun se oli pois­sa pe­lis­tä, jou­duin vaih­ta­maan otet­ta pal­los­ta. Tek­niik­kaa piti luon­nol­li­ses­ti hioa, mut­ta har­joit­te­lun jäl­keen löy­sin taas heit­toon hy­vän tat­sin. Hom­ma toi­mii ja kei­lat kaa­tu­vat tä­nään­kin.

Laji me­nee kui­ten­kin koko ajan eteen­päin. Kei­laa­jat ke­hit­ty­vät, tek­niik­ka muut­tuu ja sii­nä rin­nal­la myös vä­li­neet. Pal­lo­jen koh­dal­la ke­hi­tys on ol­lut Ny­går­din mu­kaan ri­pe­ää.

– Pal­lo on luon­nol­li­ses­ti kei­lai­lun tär­kein vä­li­ne. Pal­lon tu­lee is­tua kä­teen luon­nol­li­ses­ti. Oi­ke­at omi­nai­suu­det te­ke­vät kei­laa­mi­ses­ta te­hok­kaam­paa.

Pal­lon ma­te­ri­aa­lit­kin ovat ke­hit­ty­neet­kin. Pe­laa­jil­le on ny­ky­ään tar­jol­la eri­lai­sia re­ak­tii­vi- ja ure­taa­ni­pal­lo­ja, joil­la kei­lat saa­daan kaa­tu­maan te­hok­kaam­min.

– Am­mat­ti­pe­laa­ja Os­ku Pa­ler­maa toi jo 90-lu­vul­la la­jiin uu­den­lai­sen heit­to­tek­nii­kan. Ny­kyi­sin kah­den­kä­den tek­niik­ka on yleis­ty­nyt var­sin­kin nuo­rem­pien kes­kuu­des­sa. Sen omak­su­mi­sel­la heit­toi­hin saa­daan enem­män vauh­tia ja pyö­rin­tää, mikä li­sää kaa­top­ro­sent­tia. Me luo­tam­me sil­ti jat­kos­sa­kin tut­tuun yh­den­kä­den tek­niik­kaan. Muu­tos­ta on näin pit­kän uran jäl­keen tosi vai­kea teh­dä, poh­tii Gi­ants-kak­sik­ko.