Kat­ri Mä­en­pää

Mil­tä tun­tuu ol­la olym­pi­a­mi­ta­lis­ti? Mil­tä tun­tui osal­lis­tua olym­pi­a­lai­siin? Sii­nä on kak­si ylei­sin­tä ky­sy­mys­tä, joi­hin nais­ten jää­kiek­ko­jouk­ku­ees­sa olym­pi­ap­rons­sia voit­ta­nut So­fi­an­na Sun­de­lin on saa­nut vii­me viik­ko­jen ai­ka­na vas­ta­ta.

Vie­rai­lu Har­jun­pään kou­lus­sa ei ol­lut näi­den ky­sy­mys­ten osal­ta poik­keus. Lap­sia, ku­ten myös opet­ta­jia, kiin­nos­ti val­ta­vas­ti oman ky­län ty­tön tun­te­muk­set sekä mi­ta­lis­ta et­tä ko­ke­muk­ses­ta.

– Prons­si­mi­ta­li tun­tuu kyl­lä to­del­la hy­väl­tä. Var­sin­kin, kun olym­pi­a­lai­sis­sa al­ku­pe­lit me­ni­vät pen­kin al­le. Siel­tä kui­ten­kin nou­sim­me, So­fi­an­na ker­too.

Elä­mä Pe­kin­gis­sä oli eri­lais­ta kuin Suo­mes­sa.

– Em­me pääs­seet liik­ku­maan olym­pi­a­ky­län ul­ko­puo­lel­la ko­ro­na­ra­joi­tus­ten ta­kia. Muu­ten­kin Kii­nas­sa suh­tau­dut­tiin ko­ro­naan pal­jon tiu­kem­min. Paik­ko­ja de­sin­fi­oi­tiin jat­ku­vas­ti jopa ul­ko­na. Ko­ke­mus oli kui­ten­kin upea. Oli hie­noa pääs­tä nä­ke­mään mui­ta huip­pu-ur­hei­li­joi­ta.

Pekingin olympialaisista pronssia voittanut jääkiekkoilija Sofianna Sundelin haluaa tulevaisuudessa pelata ammatikseen.

So­fi­an­na Sun­de­lin on vas­ta 19-vuo­ti­as. Hän muut­ti 15-vuo­ti­aa­na opis­ke­le­maan Kuor­ta­neen Ur­hei­luo­pis­tol­le. So­fi­an­na ker­too, et­tä Kuor­ta­neel­le pää­sy on hä­nen uran­sa huip­pu­koh­ta en­nen olym­pi­a­lai­sia.

– Kuor­ta­neel­la pys­tyin yh­dis­tä­mään kou­lun ja jää­kie­kon yh­teen. Aluk­si ar­ki oli kaa­os­ta ja esi­mer­kik­si toin ai­na pyy­kit ko­tiin pes­tä­vik­si. Mut­ta kun ei pa­riin viik­koon pääs­syt käy­mään ko­to­na, oli pak­ko ope­tel­la it­se. Koti-ikä­vää ei ole kos­kaan eh­ti­nyt tul­la. Opis­tol­la kaik­ki ovat pois ko­toa.

So­fi­an­nal­la on vie­lä vuo­si lu­ki­o­ta jäl­jel­lä. Sen jäl­keen hä­nel­lä on haa­vee­na läh­teä ul­ko­mail­le.

– Oli­si hie­noa pääs­tä jenk­kei­hin yli­o­pis­toon ja pe­laa­maan jää­kiek­koa.

Ulvilan kaupunki muisti olympiamitalistia stipendillä. Kuvassa Terhi Lehtinen, Mikko Löfbacka, Kimmo Vepsä, Leena Jokinen-Anttila, Juha Aaltonen ja Sofianna Sundelin.

Har­jun­pään kou­lun op­pi­lai­ta kiin­nos­ti myös olym­pi­a­mi­ta­lis­tin taus­ta. So­fi­an­na Sun­de­lin on Har­jun­pään kou­lun en­ti­nen op­pi­las. So­fi­an­naa en­sim­mäi­sel­lä ja toi­sel­la luo­kal­la opet­ta­nut Ter­hi Leh­ti­nen sa­noo, et­tä So­fi­an­na oli hil­jai­nen tyt­tö, jol­le sopi ai­na kaik­ki.

– Mut­ta kun So­fi­an­na sai mai­lan kä­teen, ti­lan­ne muut­tui. Jopa isom­mat po­jat tu­li­vat vä­li­tun­nil­la sa­no­maan, et­tä So­fi­an­na tak­laa, opet­ta­ja nau­raa.

Lap­se­na So­fi­an­na har­ras­ti mo­toc­ros­sia, sa­li­ban­dya ja jal­ka­pal­loa. Jää­kiek­koa hän al­koi har­ras­taa 9-vuo­ti­aa­na.

– Vaa­ri vei mi­nua kat­so­maan pe­le­jä ja jää­kiek­ko al­koi kiin­nos­ta­maan. Ha­lu­sin pääs­tä jääl­le ja laji tun­tui heti omal­ta ju­tul­ta. Jää­kiek­ko on vauh­di­kas peli ja voit­ta­mi­nen tun­tuu ai­na hy­väl­tä, So­fi­an­na sa­noo.

Op­pi­lai­ta kiin­nos­ti myös, mil­lais­ta ur­hei­li­jan elä­mä on. So­fi­an­na ker­too naut­ti­van­sa sään­nöl­li­ses­tä ar­jes­ta.

– Jouk­ku­e­la­jis­sa saa pal­jon ka­ve­rei­ta. Meil­lä on jouk­ku­ees­sa tosi hyvä yh­teis­hen­ki. Li­säk­si tyk­kään sii­tä, et­tä ai­na on jo­tain ki­vaa te­ke­mis­tä kou­lun ul­ko­puo­lel­la.

En­nen nim­ma­rei­den ja­koa op­pi­lail­la oli So­fi­an­nal­le vie­lä yk­si ky­sy­mys:

– Mil­lai­sia tu­le­vai­suu­den ta­voit­tei­ta si­nul­la on?

– Ha­lu­ai­sin pe­la­ta am­ma­tik­se­ni ja voit­taa olym­pi­a­kul­taa, So­fi­an­na Sun­de­lin vas­taa.