Hallituslähteistä arvio: Ensi vuonna irtisanotaan tuhansia virkamiehiä
Sanna Nikula / STT
Julkisen hallinnon virastoissa ja ministeriöissä on näillä näkymin edessä laajat yt-neuvottelut. Hallituslähteistä arvioidaan, että ensi vuonna Suomessa irtisanotaan tuhansia virkamiehiä tehtävistään. Osa ministeriöistä ja virastoista voi joutua turvautumaan lomautuksiin jo tänä vuonna.
Taustalla on hallituksen säästökuuri, joka osuu poikkeuksellisen voimakkaasti myös julkiseen hallintoon. Yhteensä hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron kanssa hallinnosta on tarkoitus säästää 400 miljoonaa euroa kauden aikana.
Erään hallituslähteen mukaan valtion työntekijöiden määrä on kasvanut 8 000:lla kymmenen viime vuoden aikana. Vain osa selittyy Puolustusvoimien, suojelupoliisin (supo), poliisin ja rajan viranomaisten määrän kasvulla. Hänen mielestään on nurinkurista, että valtionhallinto imee työvoimaa itselleen, kun maassa on krooninen työvoimapula ja yrityksillä vaikea löytää osaajia.
Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen uskoo, että jos irtisanomisiin mennään, voi se ainakin välillisesti vaikuttaa myös lainvalmistelun tasoon. Ministeriöiden lainvalmistelijat käyttävät valtion eri virastojen asiantuntemusta, vaikka suoraan ministeriöihin ei irtisanomisia kohdennettaisikaan.
Lainsäädännön arviointineuvosto on jo pidempään nähnyt lainvalmistelussa puutteita ja arvioinut niiden johtuvan esimerkiksi kiireestä. Kostiainen katsookin, että hallituksen tulisi ehkä karsia myös uudistusten määrää, jos resursseja aiotaan vähentää.
– Täytyy ymmärtää, että tulosta tulee vähemmän, jos ministeriöistä lomautetaan tai irtisanotaan väkeä. Minulla on sellainen käsitys, että ei virkahenkilöstö ole peukaloitaan pyöritellyt, kyllä heillä on ollut kädet täynnä töitä koko ajan, Kostiainen sanoo STT:lle.
Kostiaisen arvion mukaan tällä hallituskaudella on ollut vähän erilainen kiire kuin mihin arviointineuvosto on aikaisemmin puuttunut.
– Nyt on poliittinen kiire eli on haluttu tehdä erittäin nopeassa tahdissa isoja uudistuksia hallituskauden alkuvaiheessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä ministeriöissä eli oikeusministeriössä, sisäministeriössä ja puolustusministeriössä vaadittavat säästöt ovat pienempiä kuin muilla hallinnonaloilla. Niiden tulee säästää 0,81 prosenttia ja muiden hallinnonalojen 3,58 prosenttia menoistaan.
– Tiettyjä ammattinimikkeitä on jätetty säästöjen ulkopuolelle, koska sisäistä ja ulkoista turvallisuutta halutaan taata näinä aikoina. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra kertoi.
Ministeriöt valmistelevat itse, miten leikkaukset kohdennetaan. Hallitus seuraa valmistelun edistymistä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen arvioi myös tuoreeltaan leikkausaikeiden tarkoittavan sitä, että joitakin vastuita tai tehtäviä karsitaan valtionhallinnossa.
– Valtion budjetissa valtionhallinnon lisäleikkaus on pieni kokonaisuus, jolla taloutta ei pelasteta. Kuitenkin laadukkaalle lainvalmistelulle ja lukuisten ykalaisten työoloihin leikkaukset tarkoittavat huomattavia heikennyksiä. Valtionhallinnolla suuri työkuorma ja päivittäinen kiire rasittavat jo nykyistä henkilöstöä, Pöyhönen kritisoi kehysriihen jälkeen tiedotteessa.
Valtiovarainministeriön tilaston mukaan valtiolla työskenteli vuonna 2022 noin 80 000 henkilöä. Noin 40 prosenttia työskentelee turvallisuussektorilla eli Puolustusvoimissa, rajavalvontatehtävissä tai poliiseina.
