Hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi yt-menettelyn aloittamisen
Maarit Kautto
Satakunnan hyvinvointialue tavoittelee henkilöstökuluissa kaikkiaan 15 miljoonan euron säästöjä ja käynnistää koko henkelöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn. Aluehallitus hyväksyi neuvotteluiden aloittamisen kokouksessaan 19. maaliskuuta.
Tavoitellut säästöt ovat laskennallisesti arviolta enintään 400 henkilötyövuotta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattitehtävissä työskentelevien osalta henkilöstövähennyksiä ei tavoitella, mutta ne saattavat olla seurauksena, mikäli toimipaikka tai työtehtävä muuttuu, eikä henkilö ota vastaan tarjottua tehtävää.
Talouden tilanteen johdosta yhteistoimintaneuvotteluun sisältyvät myös vuoden 2024 aikana toteutettavat lomautukset, joiden kohdennus esitetään rajatulle joukolle henkilöstöä siten, että palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Lomautusten kohteena arvioidaan olevan enintään 1000 henkilöä. Lomaukset kohdentuisivat pääasiassa hallinnon henkilöstöön ja hallinnollisia tehtäviä tekevään henkilöstöön sekä tukipalvelujen henkilöstöön.
Satakunnan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyi liikkeen luovutuksella henkilöstöä 21 organisaatiosta. Tällä hetkellä hyvinvointialueen palveluksessa on kaikkiaan noin 10 000 työntekijää. Heistä noin 8 700 on vakinaisia ja loput määräaikaisia.
Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan mukaan määräaikaiset palvelusuhteet ovat ensimmäisinä tarkastelussa. Lakisääteisten palveluiden sijaisia sen sijaan tarvitaan jatkossakin.
– Säästöpaineita on koko toiminnassa ja erityisesti painopistettä pitäisi siirtää lakisääteisiin palveluihin, kun taas toisaalta niistä voimme vähiten säästää. Noin kolme neljäsosaa henkilökunnasta työskentelee lakisääteisten palveluiden parissa, Varhila toteaa.
Kuinka isoja muutoksia työntekijän toimipaikkaan tai työtehtäviin voi yt-neuvottelujen myötä tulla?
– Jo tällä hetkellä ihmiset pystyvät ehkä sairaalapalveluita lukuun ottamatta valitsemaan työpisteensä sijainnin aina, kun se vain tehtävän suorittamisessa on mahdollista. Näin on tarkoitus toimia jatkossakin. Palveluverkon kohdalla sijoittumista voi tapahtua liikkuviin palveluihin tai muihin työpisteisiin, joihin keskitettäviin palveluihin työntekijällä on osaamista.
Varhila painottaa, että palveluiden laatuun säästötoimilla ei ole vaikutusta.
– Hoidon laatua pyrimme koko ajan parantamaan. Palveluita tuotetaan monikanavaisesti ja monin erin tavoin aina asiakkaiden tarpeiden mukaan.
– Digitaalinen sote-keskus käynnistyy syksyllä ja luo osalle asiakkaista mahdollisuuksia joustavaan asiakkuuteen silloin, kun asiakas niin itse toivoo ja kykenee ja hänen palvelutarpeensa sen mahdollistaa. Jo nyt asiakkaista 56 prosenttia ottaa yhteyttä etänä, Varhila kertoo.
Satakunnan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 50,8 miljoonaa euroa, tilikauden 2023 alijäämäinen tulos tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen 56,7 miljoonaa euroa ja se tulee kattaa myös vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmassa vuosille 2024–2026 vuoden 2023 toteutunut alijäämä ja vuoden 2024 talousarvion alijäämä on huomioitu katettavan. Näiden alijäämien kattaminen edellyttää, että vuosina 2025 ja 2026 hyvinvointialue tekee ylijäämää noin 107,8 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelma vuosille 2024–2026 perustuu muutosohjelmaan ja siihen sisältyvään palveluverkkohankkeeseen. Muutosohjelma on hyväksytty aluehallituksessa 28.8.2023, muutosohjelman tavoitteena on sopeuttaa taloutta 92 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025. Muutosohjelmassa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus vuodelle 2024 on yhteensä 31,4 miljoonan euroa, joista vuoden 2024 talousarviossa on huomioitu 12,3 miljoonaa euroa. Muutosohjelman toimenpiteitä jää toteutettavaksi vuoden 2024 talousarviossa huomioitujen lisäksi vielä 19,1 miljoonaa euroa.

