San­na Ni­ku­la / STT

Hal­li­tuk­sen esi­tys pai­kal­li­sen so­pi­mi­sen li­sää­mi­ses­tä ete­nee edus­kun­taan. Val­ti­o­neu­vos­to päät­ti asi­as­ta tors­tai­na ylei­sis­tun­nos­saan. La­ki­luon­nos­ta on val­mis­tel­tu alun pe­rin kol­mi­kan­tai­ses­sa työ­ryh­mäs­sä, joka ei ol­lut yk­si­mie­li­nen. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö (TEM) jär­jes­ti rii­tai­sek­si jää­nees­tä mie­tin­nös­tä lau­sun­to­kier­rok­sen ke­vääl­lä, ja sii­tä saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la la­ki­luon­nok­seen on teh­ty muu­tok­sia.

Pai­kal­li­sel­la so­pi­mi­sel­la tar­koi­te­taan sitä, et­tä työ­pai­kal­la voi­daan so­pia toi­sin jois­ta­kin työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­sis­tä, ku­ten työ­a­jois­ta tai pal­kois­ta. Hal­li­tuk­sen ta­voit­tee­na on laa­jen­taa pai­kal­li­nen so­pi­mi­nen myös jär­jes­täy­ty­mät­tö­miin yri­tyk­siin.

La­kien on mää­rä tul­la voi­maan en­si vuo­den alus­ta.

Kes­kei­sim­mät luon­nok­seen teh­dyt muu­tok­set liit­ty­vät sii­hen, kuka työn­te­ki­jöi­den puo­lel­ta voi teh­dä pai­kal­li­sen so­pi­muk­sen työ­nan­ta­jan kans­sa. La­ki­luon­nok­sen mu­kaan työ­nan­ta­ja voi­si teh­dä so­pi­muk­sen luot­ta­mus­val­tuu­te­tun kans­sa, jos työn­te­ki­jöil­lä ei oli­si va­lit­tu­na työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa tar­koi­tet­tua hen­ki­lös­tön edus­ta­jaa.

Lau­sun­to­kier­rok­sel­la ol­lees­ta esi­tys­luon­nok­ses­ta poi­ke­ten so­pi­mus­ta ei voi­si teh­dä hen­ki­lös­tön kans­sa yh­des­sä.

Jär­jes­täy­ty­mät­tö­mis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa oli­si va­lit­tu luot­ta­mus­mies, niil­lä työn­te­ki­jöil­lä, jot­ka ei­vät kuu­lu työ­eh­to­so­pi­muk­sen teh­nee­seen työn­te­ki­jä­liit­toon, oli­si oi­keus va­li­ta luot­ta­mus­mie­hen rin­nal­le luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu edus­ta­maan hei­tä pai­kal­lis­ta so­pi­mis­ta kos­ke­vis­sa ky­sy­myk­sis­sä.

Epä­a­si­al­lis­ten työ­eh­to­so­pi­mus­ten eh­käi­se­mi­sek­si työ­eh­to­so­pi­mus­la­kia täs­men­net­täi­siin si­ten, et­tä työn­te­ki­jäyh­dis­tyk­sen tar­koi­tus­ta ar­vi­oi­ta­es­sa huo­mi­oi­tai­siin yh­dis­tyk­sen muo­dol­li­sen tar­koi­tuk­sen li­säk­si yh­dis­tyk­sen to­si­a­si­al­li­set pää­mää­rät ja toi­min­ta, esi­tyk­ses­sä to­de­taan.

Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ja muun mu­as­sa op­po­si­ti­o­puo­lue SDP:n työ­e­lä­mä­va­li­o­kun­nan edus­ta­jat pel­kää­vät esi­mer­kik­si, et­tä pai­kal­li­sen so­pi­mi­sen laa­jen­ta­mi­nen jär­jes­täy­ty­mät­tö­miin yri­tyk­siin vie kan­nus­ti­men työ­nan­ta­jien jär­jes­täy­ty­mi­ses­tä. Tämä voi­si tar­koit­taa hei­dän mu­kaan­sa yleis­si­to­vuu­den hei­ken­ty­mis­tä.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuus tar­koit­taa sitä, et­tä kaik­kien so­pi­mu­sa­lal­la toi­mi­vien työ­nan­ta­jien on nou­da­tet­ta­va so­pi­muk­sen mää­räyk­siä kaik­kiin työn­te­ki­jöi­hin­sä riip­pu­mat­ta sii­tä, kuu­luu­ko työ­nan­ta­ja työ­nan­ta­ja­liit­toon tai kuu­lu­vat­ko työn­te­ki­jät am­mat­ti­liit­toon.

Lain­sää­dän­nön ar­vi­oin­ti­neu­vos­to kat­soi, et­tä esi­tys­luon­nos ei ku­van­nut riit­tä­vän tar­kas­ti sitä, mi­ten laki vai­kut­tai­si mies­ten ja nais­ten palk­ka­e­roi­hin. Ar­vi­oin­ti­neu­vos­to suo­sit­te­li kor­jaa­maan la­kie­si­tys­tä en­nen kuin se an­ne­taan edus­kun­nal­le. Tämä on otet­tu huo­mi­oon.

Ar­vi­oin­ti­neu­vos­to piti hy­vä­nä muun mu­as­sa sitä, et­tä lain to­teu­tu­mi­ses­ta on mää­rä teh­dä jäl­ki­ar­vi­oin­ti, jos se hy­väk­sy­tään.