Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

CPC Fin­land ke­hit­tää Rau­mal­le mer­kit­tä­viä uu­siu­tu­van ener­gi­an hank­kei­ta, jois­ta kes­kei­sim­mät ovat Iso Jär­vi­luo­toon suun­ni­tel­tu mil­jar­di­luo­kan vih­re­än ve­dyn ja syn­teet­ti­sen maa­kaa­sun (e-NG) tuo­tan­to­lai­tos sekä La­ka­ris­sa si­jait­se­va au­rin­ko­voi­ma­la. Hank­keet tu­ke­vat mer­kit­tä­väs­ti ener­gi­a­siir­ty­mää ja sa­ta­man inf­rast­ruk­tuu­ria.

TES (Tree Ener­gy So­lu­ti­ons) ja CPC Fin­land ke­hit­tä­vät yh­des­sä 500 me­ga­wa­tin e-NE han­ket­ta, joka siis tuot­taa vih­re­ää ve­tyä ja syn­teet­tis­tä kaa­sua. Kus­tan­nu­sar­vio on yli mil­jar­di eu­roa.

CPC Fin­lan­din toi­mi­tus­joh­ta­ja Erik Trast sa­noo, et­tä Rau­man Sa­ta­man laa­jen­nu­sa­lu­et­ta Iso Jär­vi­luo­dos­sa pi­de­tään hy­vä­nä paik­ka­na in­ves­toin­neil­le, ja kai­kes­ta nä­kee, et­tä Rau­ma ha­lu­taan pi­tää te­ol­li­suus­kau­pun­ki­na.

– Toki 400 kV:n il­ma­joh­don reit­ti­vaih­to­eh­dois­ta on syn­ty­nyt pal­jon kes­kus­te­lua, mut­ta ko­ko­nai­suu­te­na rau­ma­lai­set ovat suh­tau­tu­neet hank­kee­seen po­si­tii­vi­ses­ti, ke­huu Trast.

En­tä mi­ten yh­teis­työ on su­ju­nut kau­pun­gin kans­sa ja mi­ten yh­teis­työ­kump­pa­nien?

– Tä­hän men­nes­sä yh­teis­työ on su­ju­nut erit­täin hy­vin, ja Rau­man Sa­ta­ma on ol­lut eri­no­mai­nen yh­teis­työ­kump­pa­ni Iso Jär­vi­luo­don ke­hi­tyk­ses­sä.

Mi­ten EU-ta­son pää­tök­set vai­kut­ta­vat hank­kei­den to­teu­tu­mi­seen?

– EU:lla ja sen jä­sen­mail­la on erit­täin tär­keä roo­li hank­kei­den to­teu­tu­mi­ses­sa. Taus­tal­la vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti EU:n uu­siu­tu­van ener­gi­an di­rek­tii­vi RED III (Re­ne­wab­le Ener­gy Di­rec­ti­ve). Vii­me vii­kol­la Sak­sa esi­mer­kik­si hy­väk­syi par­la­men­tis­sa RED III:n toi­meen­pa­noa kos­ke­van la­ki­pa­ke­tin, joka si­säl­tää muun mu­as­sa si­to­via kiin­ti­öi­tä syn­teet­tis­ten polt­to­ai­nei­den käy­töl­le.

Mil­lai­nen on Suo­men po­liit­ti­nen il­ma­pii­ri hank­kei­den kan­nal­ta?

– Il­ma­pii­ri on po­si­tii­vi­nen, ja Suo­men val­tio pyr­kii tu­ke­maan to­teu­tu­mis­ta eri ta­voin. Suo­rien tu­ki­ra­ho­jen myön­tä­mi­seen liit­ty­vät re­surs­sit ovat toki var­sin ra­jal­li­set. Suo­mi on esi­mer­kik­si löy­tä­nyt luo­via epä­suo­ria tu­ki­kei­no­ja, ku­ten niin sa­no­tut ve­ro­kan­nus­ti­met (tax cre­dits).

Säh­kön tar­ve kas­vaa no­pe­as­ti. En­tä sen riit­tä­vyys CPC:n nä­kö­kul­mas­ta?

– Pe­ri­aat­tees­sa säh­köä riit­tää, mut­ta olen kui­ten­kin huo­lis­sa­ni sii­tä, et­tä erit­täin no­pe­as­ti lu­vi­tet­ta­vat ja ra­ken­net­ta­vat da­ta­kes­kus­hank­keet voi­vat ai­heut­taa säh­kön hin­nas­sa piik­ke­jä, joi­den vai­ku­tus­ten ta­saa­mi­nen voi kes­tää vuo­sia. Tämä voi puo­les­taan vai­kut­taa mui­den te­ol­li­suusp­ro­jek­tien to­teu­tus­suun­ni­tel­miin. Hyvä uu­ti­nen on kui­ten­kin se, et­tä Suo­mes­sa suun­ni­tel­laan ra­ken­net­ta­vak­si run­saas­ti uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa, eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­map­ro­jek­te­ja.

Tar­vit­tai­siin­ko Suo­meen laki, et­tä pal­jon säh­köä ku­lut­ta­vil­la lai­tok­sil­la oli­si säh­kön­tuot­ta­jan kans­sa so­pi­mus en­nen lu­pien saa­mis­ta?

– Jot­ta täl­lai­nen mal­li toi­mi­si, säh­kön­han­kin­ta­so­pi­muk­set (PPA:t) tu­li­si lin­kit­tää uu­siin tuo­tan­to­lai­tok­siin. Täl­löin pu­hu­taan niin sa­no­tus­ta ad­di­ti­o­na­li­ty-pe­ri­aat­tees­ta.

Tar­vit­tai­siin­ko säh­kön käy­töl­le pri­o­ri­soin­tia Suo­mes­sa? Mit­kä hank­keen oli­si­vat etu­si­jal­la?

– Eh­kä jon­kin­lais­ta stra­te­gis­ta oh­jaus­ta tar­vit­tai­siin, mut­ta sen to­teut­ta­mi­nen oli­si ää­rim­mäi­sen haas­ta­vaa. Mark­ki­na oh­jaa ja kor­jaa ti­lan­net­ta, mut­ta usein vii­veel­lä ja kiel­teis­ten si­vu­vai­ku­tus­ten kaut­ta.

Mi­ten öl­jyn hin­nan nou­su vai­kut­taa vih­reä ve­dyn ja syn­teet­ti­sen maa­kaa­sun tuo­tan­non al­ka­mi­seen?

– Toki mak­ro­ta­sol­la tämä vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti ha­luun ja päät­tä­väi­syy­teen vie­dä ener­gi­a­mur­ros­ta eteen­päin.