Jo­han­na Lat­va­la / STT

Suo­men tur­val­li­suus- ja toi­min­ta­ym­pä­ris­tö on muut­tu­nut pe­rus­teel­li­ses­ti ja py­sy­väs­ti. Näin al­kaa tä­nään jul­kis­tet­tu suo­je­lu­po­lii­sin (supo) vuo­si­kir­ja 2023.

Supo pi­tää Ve­nä­jän toi­min­taa Suo­men kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den suu­rim­pa­na uh­ka­na. Suo­mea epäys­tä­väl­li­se­nä val­ti­o­na pi­tä­vä Ve­nä­jä koh­dis­taa su­pon mu­kaan Suo­meen va­koi­lua ja laa­ja-alais­ta vai­kut­ta­mis­ta.

– Pa­han­tah­toi­seen toi­min­taan on syy­tä va­rau­tua, nyt ja pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä, su­pon vuo­si­kir­jas­sa sa­no­taan.

Supo kui­ten­kin huo­maut­taa Ve­nä­jän pää­huo­mi­on ole­van muu­al­la kuin Suo­mes­sa, ei­kä so­ti­laal­li­nen uh­ka ole su­pon mu­kaan lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa to­den­nä­köi­nen. Ve­nä­jän Suo­meen koh­dis­ta­man vai­kut­ta­mi­sen ar­vi­oi­daan kui­ten­kin ole­van jat­kos­sa ak­tii­vi­sem­paa kuin mi­hin suo­ma­lai­set ovat en­nen Ve­nä­jän Uk­rai­nas­sa aloit­ta­maa hyök­käys­so­taa tot­tu­neet.

– Jo nyt Ve­nä­jä on vies­ti­nyt tyy­ty­mät­tö­myyt­tään Suo­men muut­tu­nee­seen ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaan esi­mer­kik­si sul­ke­mal­la Suo­men kon­su­laa­tin Pie­ta­ris­sa ja muut­ta­mal­la ra­ja­vi­ra­no­mais­ten toi­min­ta­ta­paa itä­ra­jal­la.

Vuo­si­kir­jaa kos­ke­vas­sa tie­dot­tees­sa supo ar­vi­oi, et­tei Ve­nä­jäl­lä ole mi­tään syy­tä muut­taa toi­min­taan­sa Suo­men vas­tai­sel­la ra­jal­la lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ve­nä­jä al­koi vii­me vuon­na oh­ja­ta Suo­men ra­ja­ny­li­tys­pai­koil­le ih­mi­siä, joi­den mat­kus­tu­sa­si­a­kir­jat ei­vät ol­leet kun­nos­sa.

Su­pon vt. pääl­li­kön Tee­mu Tu­ru­sen mu­kaan uh­ka ra­jal­la on pit­kä­kes­toi­nen.

– Ar­vi­om­me mu­kaan se on Ve­nä­jäl­le help­po tapa pi­tää Suo­mi var­pail­laan, sa­noi Tu­ru­nen tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa vii­ta­ten itä­ra­jan ti­lan­tee­seen.

Vä­li­neel­lis­tet­ty maa­han­tu­lo on su­pon mu­kaan Ve­nä­jäl­le tapa osoit­taa tyy­ty­mät­tö­myyt­tään Suo­men Nato-jä­se­nyy­teen.

"Venäjä ei kovin hyvä kehittämään uusia menetelmiä"

Supo huo­maut­taa, et­tä vas­ta­tie­dus­te­lu­työl­lä, tie­dus­te­lu-up­see­rien kar­ko­tuk­sil­la ja tiu­kal­la vii­su­mi­po­li­tii­kal­la Suo­mi sai vii­me vuon­na hei­ken­net­tyä Ve­nä­jän hen­ki­lö­tie­dus­te­lun toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia.

– Ve­nä­jä on jou­tu­nut poh­ti­maan mo­dus ope­ran­di­aan, Tu­ru­nen ker­toi.

Supo kui­ten­kin muis­tut­taa, et­tei naa­pu­rin tie­dus­te­lua kan­na­ta ali­ar­vi­oi­da.

– Pai­nos­tus­toi­mia, va­koi­lu­syyt­tei­tä tai omai­suu­den ta­ka­va­ri­koin­tia voi­daan jat­kos­sa koh­dis­taa myös yk­sit­täi­siin suo­ma­lai­siin Ve­nä­jäl­lä.

Sa­mal­la supo huo­maut­taa, et­tä Ve­nä­jäs­tä muo­dos­tuu toi­si­naan jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kuva yli­ver­tai­se­na vai­kut­ta­ja­na, joka ve­te­lee lan­gois­ta ja pu­noo vuo­si­kau­sien pää­hän ulot­tu­via yk­si­tyis­koh­tai­sia suun­ni­tel­mia. Tämä ei kui­ten­kaan pidä täy­sin paik­kaan­sa.

– To­del­li­suu­des­sa Ve­nä­jä ei ole ko­vin hyvä ke­hit­tä­mään uu­sia vai­kut­ta­mi­sen me­ne­tel­miä tai koh­den­ta­maan har­ki­tus­ti toi­min­taan­sa. Ve­nä­jä usein toi­mii ja kat­soo sit­ten, mitä ta­pah­tuu.

Ve­nä­jän vai­kut­ta­mis­ta ei sil­ti kan­na­ta vä­hek­syä, sil­lä se on su­pon mu­kaan tai­ta­va tart­tu­maan ti­lai­suuk­siin ja kään­tä­mään nii­tä it­sel­leen eduk­si.

Supo muis­tut­taa, et­tä huo­les­tut­ta­vien ke­hi­tys­kul­ku­jen kes­kel­lä Suo­mi on va­rau­tu­nut hy­vin.

– Nato-jä­se­nyys tuo suo­jaa kaik­kein va­ka­vim­pia uh­kia vas­taan.

Jos ei Venäjä, niin joku muu

Pe­lot­teen luo­mi­nen ja vai­kut­ta­mi­nen Suo­men Nato-jä­se­nyy­den muo­tou­tu­mi­seen ovat su­pon mu­kaan Ve­nä­jän pää­ta­voit­tei­ta Suo­meen koh­dis­tu­vas­sa vai­kut­ta­mi­ses­sa.

Li­säk­si su­pon mu­kaan Ve­nä­jän vai­kut­ta­mi­sen ta­voit­tee­na voi ol­la vies­tin an­ta­mi­nen tai toi­ses­sa ää­ri­pääs­sä jopa kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den mer­kit­tä­vä ja konk­reet­ti­nen hei­ken­tä­mi­nen.

– Suo­mi on tois­tai­sek­si ol­lut pit­käl­ti vies­tien an­ta­mi­sen ja pe­lot­teen luo­mi­sen pää­dys­sä. Vii­me kä­des­sä vai­kut­ta­mis­toi­min­nan pe­rim­mäi­nen ta­voi­te on ai­na vai­kut­taa pää­tök­sen­te­koon oh­jaa­mal­la sitä ha­lut­tuun suun­taan tai esi­mer­kik­si pyr­ki­mäl­lä ra­joit­ta­maan val­ti­o­joh­don ky­kyä teh­dä pää­tök­siä.

Su­pon mu­kaan Ve­nä­jän val­ti­on­joh­don maa­il­man­ku­vas­sa Ve­nä­jä on suur­val­ta, vaik­ka maan kan­sain­vä­li­nen pai­no­ar­vo to­del­li­suu­des­sa vä­he­nee väis­tä­mät­tä.

– Ve­nä­jä on voi­mak­kaas­ti hii­pu­va ta­lous, joka tu­keu­tuu öl­jyyn sa­mal­la kun muu maa­il­ma te­kee siir­ty­mää uu­siu­tu­viin ener­gi­an­läh­tei­siin. Ve­nä­jä ha­lu­aa kui­ten­kin tul­la koh­del­luk­si tär­ke­ä­nä. Ve­nä­jä kat­soo, et­tä suur­val­ta­na sil­lä on suu­rem­mat oi­keu­det kuin muil­la, supo to­te­aa.

Supo ku­vaa Ve­nä­jän nä­ke­vän maa­il­man suur­ten toi­mi­joi­den nol­la­sum­ma­pe­lin kent­tä­nä, jos­sa pie­niä pe­laa­jia oh­jaa­vat ai­na jot­kut muut.

– Jos Ve­nä­jä ei vai­ku­ta, niin joku muu vai­kut­taa.

Venäjän Kiina-riippuvuus kasvaa

Kii­nan ja Ve­nä­jän suh­tei­den ke­hi­tys­tä on seu­rat­tu tar­koin, eri­tyi­ses­ti Ve­nä­jän aloi­tet­tua hyök­käys­so­dan Uk­rai­nas­sa. Su­pon mu­kaan Kii­na tu­kee Ve­nä­jää va­ro­vai­ses­ti.

Mai­den kes­ki­näi­nen kaup­pa on li­sään­ty­nyt so­dan ai­ka­na mer­kit­tä­väs­ti, ja Ve­nä­jän riip­pu­vuus Kii­nas­ta on kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti.

– Kii­nal­le on tär­ke­ää, et­tä Ve­nä­jä säi­lyy va­kaa­na. Sel­vää kui­ten­kin on, et­tä Ve­nä­jä tar­vit­see Kii­naa enem­män kuin toi­sin­päin, supo kat­soo.

Kii­na on Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan alus­ta läh­tien pyr­ki­nyt näyt­täy­ty­mään puo­lu­eet­to­ma­na. Su­pon mu­kaan Kii­na pyr­kii puo­lu­eet­to­muus­pu­heel­laan vah­vis­ta­maan ase­maan­sa ke­hit­ty­vien mai­den joh­to­hah­mo­na. Sa­maan ai­kaan Kii­na kui­ten­kin ja­kaa Ve­nä­jän nä­ke­myk­sen sii­tä, et­tä Yh­dys­val­lat ja Nato ovat tun­keu­tu­neet lii­an lä­hel­le Ve­nä­jää Eu­roo­pas­sa.

– Lo­pul­ta Kii­nal­le kaik­kein olen­nai­sin ky­sy­mys on, mi­ten sota vai­kut­taa Yh­dys­val­to­jen ja Kii­nan vä­li­seen kil­pai­lu­a­se­tel­maan. Moni muu asia on alis­tei­nen täl­le ky­sy­myk­sel­le.

Su­pon mu­kaan Kii­na nä­kee Na­ton Yh­dys­val­to­jen ul­ko­po­li­tii­kan vä­li­nee­nä, min­kä vuok­si se ei ha­lua Na­ton vah­vis­tu­van. Na­ton laa­je­ne­mi­nen Poh­jois-Eu­roo­pas­sa on Kii­nan nä­kö­kul­mas­ta kiel­tei­nen asia.

– Kes­kei­nen ky­sy­mys Kii­nal­le on, muut­tuu­ko Suo­men suh­tau­tu­mi­nen Kii­naan Nato-jä­se­nyy­den myö­tä.

Terrorismin uhka yhä kakkostasolla

Supo ku­vaa vä­ki­val­tai­sen es­ka­laa­ti­on vaa­ran ole­van to­del­li­nen, kun Lähi-idän jän­nit­tei­den lai­neet lyö­vät myös muu­al­le maa­il­maan. Su­pon mu­kaan ter­ro­ris­min uh­ka on kas­va­nut Poh­jois­mais­sa ei­kä Suo­mi­kaan ole im­muu­ni näil­le muu­tok­sil­le.

Täs­tä huo­li­mat­ta ter­ro­ris­min uh­ka Suo­mes­sa on su­pon mu­kaan yhä ne­li­por­tai­sen as­tei­kon ta­sol­la kak­si eli ko­hon­nut. Näin on ol­lut vuo­des­ta 2017, jol­loin supo ot­ti as­tei­kon käyt­töön.

Su­pon mu­kaan edel­leen to­den­nä­köi­sim­män ter­ro­ris­min uh­kan muo­dos­ta­vat yk­sit­täi­set ih­mi­set ja pie­net ryh­mät, joil­la on ää­ri­oi­keis­to­lai­nen tai ra­di­kaa­li-is­la­mis­ti­nen ide­o­lo­gia. Suo­mes­sa on ky­seis­ten ide­o­lo­gi­oi­den kan­nat­ta­jia, joil­la on su­pon mu­kaan to­den­nä­köi­ses­ti halu ja kyky vä­ki­val­tais­ten is­ku­jen te­ke­mi­seen. Ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä is­kut ovat su­pon mu­kaan kui­ten­kin epä­to­den­nä­köi­siä.

Suo­mes­sa on su­pon mu­kaan noin 350 ter­ro­ris­min tor­jun­nan koh­de­hen­ki­löä. Supo li­sää ja pois­taa ih­mi­siä lis­tal­ta ar­vi­oin­ti­työn­sä pe­rus­teel­la. Su­pon mu­kaan ää­ri­oi­keis­to­lai­sen ter­ro­ris­min ko­hon­nut uh­ka nä­kyy myös koh­de­hen­ki­löi­den jou­kos­sa.

Supo ar­vi­oi, et­tä ra­di­ka­li­soi­tu­mi­nen kos­ket­taa Suo­mes­sa to­den­nä­köi­ses­ti yhä use­am­min myös alai­käi­siä nuo­ria.

Ukrainaan lähteneitä äärioikeistolaisia palannut

Supo ker­too tun­nis­ta­neen­sa yk­sit­täi­siä Suo­mes­ta Uk­rai­nan sota-alu­eel­le läh­te­nei­tä ää­ri­oi­keis­to­lai­sia, jois­ta osa on pa­lan­nut Suo­meen.

– Konf­lik­ti­a­lu­eel­la toi­mi­mi­nen li­sää myös suo­ma­lais­ten ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen to­den­nä­köi­syyt­tä, supo to­te­aa.

Ää­ri­oi­keis­to­lai­sen ter­ro­ris­min vä­ki­val­lan uh­ka koh­dis­tuu su­pon mu­kaan eri­tyi­ses­ti et­nis­ten ja us­kon­nol­lis­ten vä­hem­mis­tö­ryh­mien edus­ta­jiin sekä ide­o­lo­gi­sik­si vas­tus­ta­jik­si ko­et­tui­hin po­liit­ti­siin toi­mi­joi­hin.

Su­pon mu­kaan so­si­aa­li­sen me­di­an alus­toil­le pai­not­tu­va ver­kos­toi­tu­mi­nen, pro­pa­gan­dan le­vit­tä­mi­nen ja vä­ki­val­tai­sen toi­min­nan edis­tä­mi­nen ovat yhä olen­nai­nen osa Suo­men ää­ri­oi­keis­to­lais­ta toi­min­taa, vaik­ka ide­o­lo­gi­aa kan­nat­ta­vat ta­paa­vat myös kas­vok­kain.

Su­pon mu­kaan ää­ri­oi­keis­to­lai­seen ide­o­lo­gi­aan yh­dis­tet­tä­vien kamp­pai­lu-ur­hei­lu­ker­ho­jen mää­rä Suo­mes­sa on kas­va­nut vii­me vuon­na. Nii­den vies­tin­tä on suun­nat­tu laa­jem­mal­le ylei­söl­le kuin vain jyr­kän ää­ri­oi­keis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­vil­le.

Ää­ri­va­sem­mis­ton muo­dos­ta­ma ter­ro­ris­min uh­ka Suo­mes­sa on ma­ta­la, ja sen toi­min­ta on Suo­mes­sa pää­a­si­as­sa vä­ki­val­la­ton­ta, supo ar­vi­oi.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhkataso ennallaan

Ra­di­kaa­li-is­la­mis­ti­ses­ti mo­ti­voi­tu­neen ter­ro­ri-is­kun uh­ka voi­mis­tui su­pon mu­kaan Eu­roo­pas­sa vii­me vuo­den ai­ka­na.

– Kes­kei­set te­ki­jät uh­kan kas­vun taus­tal­la ovat Ko­raa­nien hä­päi­syt Eu­roo­pas­sa sekä ter­ro­ris­ti­jär­jes­tö Ha­ma­sin lo­ka­kuus­sa 2023 to­teut­ta­man hyök­käyk­sen ai­heut­ta­ma konf­lik­ti Is­ra­e­lin ja jär­jes­tön vä­lil­lä, supo kat­soo.

Tämä ei kui­ten­kaan su­pon mu­kaan ole vai­kut­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti uh­ka­ta­soon Suo­mes­sa.

Syy­ri­an ja Ira­kin konf­lik­ti­a­lu­eil­la oles­ke­lee yhä joi­ta­kin ra­di­kaa­li-is­la­mis­mia kan­nat­ta­via ih­mi­siä, joil­la on kyt­kök­siä Suo­meen. Su­pon mu­kaan ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä on epä­to­den­nä­köis­tä, et­tä konf­lik­ti­a­lu­eil­ta pa­lan­nei­den ver­kos­tot tai yk­sit­täi­set pa­laa­jat ak­ti­voi­tu­vat vä­ki­val­tai­seen ter­ro­ris­ti­seen toi­min­taan Suo­mes­sa.

Suo­mes­sa ra­di­kaa­li-is­la­mis­ti­nen toi­min­ta on pää­o­sin kes­kit­ty­nyt tu­ki­toi­min­taan, ku­ten ter­ro­ris­min ra­hoit­ta­mi­seen ja pro­pa­gan­dan le­vit­tä­mi­seen.