Turku ja Tampere kasvavat ja velkaantuvat, Porissa on toisinpäin
Turku ja Tampere ovat olleet viime vuosina Suomen vetovoimaisimpia kasvukeskuksia. Molemmat houkuttelevat uusia asukkaita ja erityisesti nuoria opiskelijoita. Suurten yliopistojen ja elinvoimaisen kaupunkikulttuurin vetovoima on kiistaton. Kasvulla on kuitenkin ollut hintansa. Tampere on ilmoittanut laajoista yt-neuvotteluista. Sen tavoitteena on vähentää 200 työntekijää ja hakea ratkaisulla vuosittain 10 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista. Myös Turussa kaupungin kasvu on rahoitettu velalla. Porissa asetelma on päinvastainen. Väestönkasvu on pysähtynyt, mutta kaupungin talous on poikkeuksellisen vahvassa asennossa. Pori Energian vähemmistöosuuden myynnistä saadut tulot ovat siirtäneet kaupungin talouden velanhoidon ajasta varainhoidon aikaan. Pitkästä aikaa talouden puskurit ovat Porissa kunnossa ja liikkumavaraa on.
Jos Turun ja Tampereen velkaantumista arvioi vain kaupungin talouslukuina, jää näkemättä olennainen: velka on syntynyt tulevaisuutta rakentavista investoinneista. Kaupungit ovat panostaneet kasvuun, vetovoimaan ja elinvoimaan, mikä alkaa näkyä taloudessa vasta viiveellä. Niiden tilanne on nyt kireä, mutta suunta on kohti vahvempaa asemaa. On hyvä muistaa, että alueen talous rakentuu julkisen talouden lisäksi yksityisistä yrityksistä ja kuluttajista. Kaupunkien julkiset investoinnit ovat antaneet yksityiselle talouden merkittävän kasvuimpulssin ja pohjan. Turussa ja Tampereella siluettia koristaa tälläkin hetkellä nostokurjet. Porista tämä näkymä puuttuu.
Pori ei ole menettänyt mahdollisuuttaan. Sillä on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tulevaisuusinvestointeja. Teollisuuden panostukset – uusiutuva energia, puolustusteollisuus ja telakkatoiminta – voivat tuoda alueelle työpaikkoja ja taloudellista selkänojaa. Niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin panostuksia, jotka vahvistavat Porin vetovoimaa laajasti: koulutusta, asumista, kulttuuria ja arjen houkuttimia, jotka saavat nuoret ja yrittäjät valitsemaan Porin. Kaupunginvaltuuston tehtävä on nyt ratkaiseva. Jos yhteistä valtuustosopimusta ei synny, on ainakin kyettävä rakentamaan kunnianhimoinen strategia Porille, joka yhdistää teolliset vahvuudet ja pehmeämmät vetovoimatekijät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja