STT

Hyl­kei­den hä­tis­te­le­mi­sek­si ka­lan­pyy­dys­ten ja kas­va­tu­sal­tai­den lä­het­ty­vil­tä on ke­hi­tet­ty uu­si ve­de­na­lai­sia ää­niä hyö­dyn­tä­vä kar­ko­tin. Sen tar­koi­tuk­se­na on vä­hen­tää hyl­kei­den ka­la­ta­lou­del­le ai­heut­ta­mia ta­lou­del­li­sia tap­pi­oi­ta sekä es­tää hyl­kei­den jou­tu­mi­nen pyy­dyk­siin, ker­too Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke).

Hyl­je­kar­ko­tin on tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la hyö­dyl­li­nen ly­hy­tai­kai­ses­sa käy­tös­sä, ku­ten esi­mer­kik­si lo­hi­ry­sien suo­jaa­mi­ses­sa. Lu­ken ja kau­pal­lis­ten ka­las­ta­jien yh­teis­työ­nä to­teu­te­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa lo­hi­saa­lis oli kes­ki­mää­rin yli 60 pro­sent­tia suu­rem­pi niis­sä ry­sis­sä, jois­sa oli kar­ko­tin. Lait­tei­den avul­la on myös ko­keil­tu sul­kea hyl­keil­tä laa­jo­ja­kin alu­ei­ta.

– Näis­tä ko­kei­luis­ta on saa­tu alus­ta­van po­si­tii­vi­sia tu­lok­sia, ja ka­las­tus­ta on voi­tu jat­kaa il­man hyl­kei­tä. Edel­leen tar­vi­taan tut­ki­mus- ja ke­hi­tys­työ­tä, jot­ta me­ne­tel­mä voi­si tul­la ru­tii­ni­käyt­töön, sa­noo Esa Leh­to­nen Lu­kes­ta tie­dot­tees­sa.

Lait­tei­ta on käy­tös­sä myös ka­lan­vil­je­ly­lai­tok­sil­la, mut­ta nii­den ko­ke­muk­set vaih­te­le­vat. Ko­ko­nai­sen lai­tok­sen suo­jaa­mi­seen tar­vi­taan mon­ta kal­lis­ta lai­tet­ta. Yk­si rat­kai­su voi ol­la Lu­ken ja Aal­to-yli­o­pis­ton ke­hit­tä­mä liik­ku­va hyl­je­kar­ko­tin.

Luke muis­tut­taa, et­tä ään­tä tuot­ta­vat lait­teet vai­kut­ta­vat ym­pä­ris­töön, ja sik­si vai­ku­tus on ai­na ar­vi­oi­ta­va alu­eel­li­ses­ti.

Ka­lo­jen käyt­täy­ty­mi­seen hyl­je­kar­kot­ti­men ei ole ha­vait­tu vai­kut­ta­van, vaik­ka jot­kut ka­la­la­jit re­a­goi­vat her­käs­ti ää­niin. Sen si­jaan kar­kot­ti­met voi­vat jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa kar­kot­taa su­kel­ta­via me­ri­lin­tu­ja ja ni­säk­käi­tä. Kun suun­ni­tel­laan kar­kot­ti­men käyt­töä, täy­tyy Lu­ken mu­kaan ot­taa ai­na huo­mi­oon eten­kin pyö­ri­äi­set.

Var­sin­kin jat­ku­va al­tis­tus voi ai­heut­taa hyl­keil­le ja muil­le la­jeil­le kuu­lo­vau­ri­oi­ta, jos eläin on lä­hel­lä kar­ko­tin­ta, mis­sä ää­nen­pai­ne on suu­ri.

– Tätä py­ri­tään vä­hen­tä­mään esi­mer­kik­si si­ten, et­tä lai­te lä­het­tää ään­tä vain ly­hyis­sä puls­seis­sa ja aluk­si hil­jai­sem­mal­la voi­mak­kuu­del­la, mikä an­taa hyl­keel­le mah­dol­li­suu­den pois­tua en­nen vau­ri­on syn­ty­mis­tä, Leh­to­nen sa­noo tie­dot­tees­sa.

Luke sel­vit­ti tut­ki­muk­ses­saan eri ryh­mien nä­ke­myk­siä hyl­je­kar­kot­ti­mis­ta. Esi­mer­kik­si ka­la­ta­lous­sek­to­ril­la toi­mi­vien kes­kuu­des­sa kar­kot­ti­mien käyt­tö on mel­ko laa­jas­ti hy­väk­syt­ty kei­no, mut­ta nii­den te­hok­kuu­des­ta ja käy­tet­tä­vyy­des­tä ha­lu­taan vie­lä li­sä­var­mis­tuk­sia.

Haas­tat­te­luis­sa esiin nous­seet huo­let liit­tyi­vät ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­siin, ku­ten esi­mer­kik­si ve­de­na­lai­seen me­luun. Toi­vot­tiin eten­kin hait­ta­vai­ku­tus­ten tark­kaa sel­vit­tä­mis­tä. Li­säk­si nos­tet­tiin esil­le mah­dol­lis­ta kar­kot­ti­mien lu­van­va­rai­suut­ta.

Myös va­paa-ajan ka­las­ta­jia haas­ta­tel­tiin alu­eel­la, jos­sa on ol­lut Lu­ken hyl­je­kar­ko­tin­ko­kei­lu­ja jo use­am­man vuo­den ajan.

– Pai­kal­li­set va­paa-ajan ka­las­ta­jat ovat pää­o­sin ot­ta­neet kar­kot­ti­met vas­taan myön­tei­ses­ti, mut­ta nii­den si­joit­ta­mi­nen ja mai­se­moin­ti ovat tär­kei­tä, jot­ta ne ei­vät hait­taa eten­kään ran­nal­ta ka­las­tus­ta tai mai­se­maa, sa­noo Lu­ken eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ju­ha­ni Hop­kins tie­dot­tees­sa.