Ay­la Al­ba­y­rak / STT

YK aloit­taa tä­nään neu­vot­te­lut Uru­gu­ays­sa maa­il­man­laa­jui­sen muo­vi­jä­te­on­gel­man rat­kai­se­mi­sek­si.

Neu­vot­te­lu­jen lop­pu­tu­lok­se­na on tar­koi­tus saa­da ai­kaan kan­sain­vä­li­nen muo­vi­ros­ka­so­pi­mus vuon­na 2024. Myös Suo­mi osal­lis­tuu muo­vi­ros­ka­neu­vot­te­lui­hin.

Maa­il­man luon­non sää­ti­ön WWF:n Suo­men-osas­to luon­neh­tii vii­si­päi­väi­siä neu­vot­te­lu­ja "his­to­ri­al­li­sik­si". Sää­ti­ön mu­kaan 75 pro­sent­tia kai­kes­ta maa­pal­lol­la iki­nä tuo­te­tus­ta muo­vis­ta on nyt jä­tet­tä, ja mo­nis­sa mais­sa li­sään­ty­nees­tä kan­sal­li­ses­ta sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta muo­vi­ros­kan mää­rä me­ris­sä kas­vaa kiih­ty­vää vauh­tia.

Maa­il­man me­riin pää­tyy vuo­des­sa 11 mil­joo­naa ton­nia muo­via, ja se vai­kut­taa ne­ga­tii­vi­ses­ti mel­kein kaik­kiin me­ren eläi­miin, WWF va­roit­taa. Ny­ky­me­nol­la mer­ten muo­vi­ros­ka uh­kaa ne­lin­ker­tais­tua vuo­teen 2050 men­nes­sä.

–  Muo­vi­ros­ka on glo­baa­li on­gel­ma, joka vaa­tii glo­baa­lia rat­kai­sua, sa­noo WWF:n me­ri­a­si­an­tun­ti­ja Ii­ris Kok­ko­nen jär­jes­tön tie­dot­tees­sa.

–  Kan­sain­vä­li­sen ym­pä­ris­tö­so­pi­muk­sen avul­la on ai­em­min on­nis­tut­tu esi­mer­kik­si ot­so­ni­ker­ros­ta hei­ken­tä­nei­den ai­nei­den käy­tön kiel­tä­mi­ses­sä, jo­ten olen toi­vei­kas myös sen suh­teen, et­tä nyt saa­tai­siin ai­kaan so­pi­mus, jon­ka avul­la on­nis­tut­tai­siin muo­vi­saas­tu­mi­sen lo­pet­ta­mi­ses­sa, Kok­ko­nen sa­noo.

Suo­men ylei­sin muo­vi­ros­ka on WWF:n mu­kaan tu­pa­kan tump­pi: luon­toon pää­tyy Suo­mes­sa vuo­sit­tain ar­vi­ol­ta jopa kak­si mil­jar­dia tu­pa­kan tump­pia.

WWF vaa­tii, et­tä muo­vi­ros­ka­so­pi­muk­ses­sa etu­si­jal­le lai­te­taan kaik­kein hai­tal­li­sim­mat muo­vit: ker­ta­käyt­tö­muo­vi, ka­las­tus­vä­li­neet ja mik­ro­muo­vi. Nämä muo­vit pää­ty­vät kai­kis­ta to­den­nä­köi­sim­min luon­toon, ja ovat myös kaik­kein hai­tal­li­sim­pia sin­ne pää­ty­es­sään.

Kok­ko­sen mu­kaan suu­rin osa me­reen pää­ty­väs­tä muo­vis­ta on ker­ta­käyt­tö­muo­via. Ka­las­tus­vä­li­neet muo­dos­ta­vat pie­nem­män sii­vun me­rien muo­vi­ros­kas­ta, mut­ta ne ovat kaik­kein vaa­ral­li­sim­pia me­rie­läi­mil­le, Kok­ko­nen sa­noo.

Tu­le­van kah­den vuo­den ai­ka­na me­reen pää­ty­vän muo­vi­ros­kan mää­rän ar­vi­oi­daan kas­va­van kuu­den bil­joo­nan muo­vi­pus­sin ko­koi­sen mää­rän ver­ran.

– Tur­hien ker­ta­käyt­tö­muo­vien ja myr­kyl­li­siä ke­mi­kaa­le­ja si­säl­tä­vien, huo­nos­ti kier­rä­tet­tä­vien muo­vien val­mis­tus tu­li­si lo­pet­taa. Muo­vin kier­rä­tys­tä tu­li­si te­hos­taa ja muo­vin kier­rä­tet­tä­vyyt­tä pa­ran­taa. Toi­mi­van jä­te­huol­lon ja tiuk­ko­jen sään­nös­ten avul­la pi­tää es­tää muo­vin pää­ty­mi­nen luon­toon, Kok­ko­nen sa­noo.

WWF:n ja Plas­tic Free Foun­da­ti­o­nin teet­tä­män ky­se­lyn mu­kaan seit­se­män kym­me­nes­tä ih­mi­ses­tä on sitä miel­tä, et­tä muo­vi­ros­ka­on­gel­man rat­kai­se­mi­sek­si tar­vi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti si­to­vat sään­nöt. Ky­se­lyyn vas­ta­si yh­teen­sä yli 20  000 ih­mis­tä 34:stä eri maas­ta. Suo­mi ei ol­lut mu­ka­na ky­se­lys­sä.

Vas­taa­jis­ta 75 pro­sent­tia kan­nat­ti tur­han ker­ta­käyt­tö­muo­vin kiel­tä­mis­tä ko­ko­naan, ja lä­hes 80 pro­sent­tia kan­nat­ti kaik­kien huo­nos­ti kier­rä­tyk­seen so­vel­tu­vien muo­vien kiel­tä­mis­tä.