Napapiirin sankareista tuli romanttista komediaa ympäristöteemalla – Pekko Pesonen jatkaa suosikkielokuvasarjan käsikirjoittajana
Kalle Kinnunen / STT
Napapiirin sankarit -elokuvat olivat viime vuosikymmenellä Suomen suosituimpia komedioita. Neljäs osa saapuu ensi-iltaan viiden vuoden tauon jälkeen. Se ei ole kummallista, sillä myös ensimmäisen, Dome Karukosken ohjaaman Napapiirin sankarien (2010) ja Teppo Airaksisen kakkosen välillä hurahti viisi vuotta.
– Ensimmäinen idea oli enemmänkin näky: kolme lappilaista äijää ajaa keskellä täydellistä pimeyttä Hummerilla etsimässä tofua, käsikirjoittaja Pekko Pesonen kuvailee inspiraation syntyä neljänteen Napikseen, kuten tekijät Napapiirin sankareita kutsuvat.
Jatko-osien suuri haaste on Pesosen mukaan keksiä kunkin elokuvan oma henki. Jos ollaan jo nelososassa, se ei ole helppoa.
– Scifi-dystopia on kärjistäen sanottu, mutta tässähän myös nähdään maapalloa kirjaimellisesti sen ulkopuolelta, Pesonen kuvailee.
Jos ensimmäisissä Napiksissa isot teemat olivat sosiaalisesti yhteiskunnallisia, on nyt mukana ajankohtaisia ympäristövastuullisuuden sekä siihen liittyvän poseeraamisen kysymyksiä. Mustavalkoisesti ei teemoja katsota, ja huumorin irtiotot saavat Napis-tyyliin olla myös kansanomaisia.
Napikset henkilöityvät kulissien takana käsikirjoittajaan, joka on pysynyt samana. Nyt Pesosen haasteisiin kuului pääsankarin vaihtuminen. Jussi Vatasen roolihahmon Jannen kerrotaan kuolleen onnettomuudessa neljä vuotta aiemmin.
Keskeisin henkilö on nyt Paavo, jota näyttelee Heikki Ranta. Jasper Pääkkönen jäi sivuun jo ykkösosan jälkeen. Kakkosessa ja kolmosessa näytellyttä Santtu Karvostakaan ei nähdä.
Ensimmäisestä elokuvasta asti mukana olleista jatkavat Pamela Tola Inarina ja Timo Lavikainen Räihäsenä. Kakkososassa esitelty Pikku-Mikko piirittää Inaria edelleen Kari Ketosen näyttelemänä.
Varsinaisen sankarikolmikon täydentää huonojen elämäntapojensa vuoksi terveysongelmista kärsivä Hummer-mies Turo, jota näyttelee Mikko Töyssy.
– Ei tietenkään ole helppo kirjoittaa Jannen tilalle uutta, yhtä kiinnostavaa hahmoa, Pesonen sanoo.
– Ajattelin, että jos tästä mitenkään selviän, tarjoan itselleni kaljan. Nyt sen kaljan on voinut helpottuneena nauttia.
Ensimmäisessä osassa Janne ja Inari olivat olleet jo pitkään yhdessä. Kyse oli siis jo kättelyssä vanhan parisuhteen kriisistä.
– Tajusin, että tästähän tulee romanttinen komedia, Pesonen kertoo neljännestä osasta.
– Uuden parisuhteen mahdollisuus toi uutta virtaa tarinaan.
Kullakin elokuvalla on eri ohjaaja. Kolmosen ohjasi Tiina Lymi, nyt puikoissa on Juha Wuolijoki, joka ohjasi myös Pesosen kanssa käsikirjoittamansa Gourmet Clubin (2004).
– Se oli onnistunut elokuva, ja meillä on samanlainen huumorintaju, Pesonen sanoo.
– Olin pitkään toivonut, että Wuolijoki pääsisi taas tekemään komediaa.
Pesonen on profiloitunut nimenomaan komedioiden tekijäksi. Paraikaa valkokankailla on myös hänen kirjoittamansa ja Aleksi Delikourasin ohjaama Punttikomedia, joka sijoittuu fitness-urheilun ja kehonrakennuksen maailmoihin.
Parhaan käsikirjoituksen Jussilla Pesonen on palkittu Napapiirin sankareista sekä tosipohjaisesta ja trilleriksi luokitellusta Jättiläisestä (2016), joka käsitteli Talvivaaran kaivostoimintaa.
Varhaiskeskiajalle start up -maailman piirteitä sijoittava Peruna (2020) ja kehonrakennusmaailmaa vinosti, mutta myös suurella sydämellä katsova Punttikomedia eivät ole ainakaan aivan tyypillisiä suomalaisia viihde-elokuvia.
– Nostan tuotantoyhtiö Yellow Filmin Olli Haikalle hattua, että hän innostui näistä aiheista heti, Pesonen sanoo.
– Varmaankin hän luotti, että minulla on kuitenkin populaari tulokulma.
Mahdollisesta viidennestä Napapiirin sankareista käsikirjoittaja Pekko Pesonen ei osaa sanoa mitään, mutta muistuttaa oitis, että ei kolmososankaan jälkeen halunnut ennustaa neljättä.
– Toki välillä mietin, kuinka monta Napista voin kirjoittaa. Onko tämä vakavasti otettavan taiteilijan työtä, Pesonen sanoo naurahtaen.
– Tosiasiassa olen todella ylpeä kaikista Napiksista. Taso on säilynyt kovana, ja jokaisessa on oma teemansa, josta olen halunnut jotain sanoa.
Suuren yleisön puhutteleminen ei ole itsestäänselvyys. Energiamuotoihin ja sähkön säästämiseen liittyvistä tarinaelementeistä ehti toisaalta tulla vuoden takaisten kuvausten jälkeen vain ajankohtaisempia.
– On merkittävää, että asian saa sanoa valtavalle joukolle ihmisiä, Pesonen sanoo.
– Paitsi että komedia voi tavoittaa suurta yleisöä, ihmiset ovat myös vastaanottavaisia, kun sanottava on tällaisessa paketissa.
