San­na Jääs­ke­läi­nen

Sota ja rau­ha on ve­nä­läi­sen Leo Tols­toin 1860-lu­vul­la kir­joit­ta­ma teos. Se ku­vaa ih­mis­ten koh­ta­loi­ta yh­teis­kun­nas­sa, joka käy so­taa. Seu­ra­pii­rit juh­li­vat ja juo­nit­te­le­vat sa­maan ai­kaan, kun Na­po­le­on suun­nit­te­lee hyök­käys­tä Ve­nä­jäl­le. Teos tun­ne­taan tai­ta­vas­ti ku­va­tuis­ta hen­ki­lös­tä ja tais­te­lu­koh­tauk­sis­ta, mut­ta myös po­liit­ti­sis­ta ja fi­lo­so­fi­sis­ta poh­dis­ke­luis­ta. Oh­jaa­ja Pasi Lam­pe­la nä­kee Tols­toin kuu­lu­van ih­mis­kun­nan kult­tuu­ri­pe­rin­töön yh­des­sä muun mu­as­sa Beet­ho­ve­nin, Mo­zar­tin tai Sha­kes­pe­a­ren kans­sa.

– Tols­toi ta­voit­taa kir­jois­saan ai­nut­laa­tui­sen ym­mär­ryk­sen ih­mi­syy­des­tä – sii­tä, mi­ten me ih­mi­set re­a­goim­me mul­lis­tuk­siin ku­kin omal­la ta­val­lam­me. Hä­nen vah­vuu­ten­sa oli kyky ku­va­ta ih­mi­siä ja hei­dän mo­tii­ve­jaan kai­kis­ta yh­teis­kun­ta­luo­kis­ta, hän sa­noo.

Sota ja rau­ha on ol­lut klas­sik­ko rau­ha­nai­ka­na, mut­ta nyt se on myös täy­sil­lä kiin­ni elä­mäs­säm­me ajas­sa.

– Se on mah­ta­va ku­del­ma ta­ri­noi­ta sii­tä, kun man­ner­laa­tat liik­ku­vat. Se ker­too rak­kau­des­ta, ys­tä­vyy­des­tä ja va­lin­nois­ta, joi­den hin­taa ei heti ym­mär­rä, Lam­pe­la ku­vai­lee.

Lam­pe­lal­la on me­nos­sa Tols­toi-vuo­si. Ke­vääl­lä hän oh­ja­si Kot­kan Kau­pun­gin­te­at­te­ril­le An­na Ka­re­ni­nan, joka pää­si Tha­lia-pal­kin­to­eh­dok­kaak­si Vuo­den esi­tys -ka­te­go­ri­as­sa.

– Nyt vuo­ros­sa on Sota ja rau­ha, joka on tär­keä teos ja osuu tä­hän ai­kaan, hän sa­noo.

Pasi Lam­pe­la on hel­sin­ki­läi­nen te­at­te­ri­oh­jaa­ja ja kir­jai­li­ja. Hän on kir­joit­ta­nut noin 30 näy­tel­män li­säk­si kol­me no­vel­li­ko­ko­el­maa ja kol­me ro­maa­nia. Omat näy­tel­män­sä hän on myös oh­jan­nut. Po­ris­sa näh­tä­vä Sota ja rau­ha on hä­nen oma dra­ma­ti­soin­tin­sa, ver­sio, joka näh­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran Lah­den kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa vuon­na 2021. Lam­pe­lan dra­ma­ti­soi­ma Sota ja rau­ha il­mes­tyi sa­ma­na vuon­na myös kir­ja­na.

Hän ker­too ver­si­os­saan kar­si­neen­sa hen­ki­lö­gal­le­ri­aa, sil­lä Tols­toin ro­maa­nis­sa hen­ki­löi­tä on lä­hes 600. Kir­jan lu­ke­nut muis­taa myös pit­kät ja yk­si­tyis­koh­tai­set ku­vauk­set so­ta­tan­te­reel­ta. Lam­pe­la muis­tut­taa, et­tä te­at­te­rin teh­tä­vä on tii­vis­tää ja kes­kit­tyä pää­tee­moi­hin.

– Näy­tel­mäs­sä sota on enem­män taus­tal­la ja vai­kut­taa ih­mis­ten elä­mään. Näy­tel­mä­nä tämä on vauh­di­kas, in­hi­mil­li­nen ja viih­dyt­tä­vä, mu­ka­na on myös pal­jon huu­mo­ria. Nos­tan esiin ta­ri­nan voi­mak­kai­ta ja hie­no­ja nais­roo­le­ja, kun mie­het rim­pui­le­vat maa­il­man­ku­vien kans­sa, hän sa­noo.

– Kaik­ki­aan Tols­toin teks­ti on an­toi­saa dra­ma­ti­soi­da, sil­lä hen­ki­löi­den ta­ri­nat piir­ty­vät sel­ke­äs­ti esiin. Syy-seu­raus-suh­teet lä­päi­se­vät esi­tyk­sen, kun hen­ki­löi­den elä­mä mää­ri­tel­lään uu­des­taan his­to­ri­al­li­sen vyö­ryn al­la. Ai­he ei voi­si ol­la ajan­koh­tai­sem­pi.

Pori on Pasi Lam­pe­lal­le tut­tu paik­ka lo­ma­koh­tee­na.

– Yy­te­ri, Män­ty­luo­to, Re­po­saa­ri, hän lu­et­te­lee lem­pi­paik­ko­jaan.

Töis­sä hän on tääl­lä en­sim­mäis­tä ker­taa. Näy­tel­män suun­nit­te­lu on 2–3 vuo­den pro­ses­si, joka hui­pen­tuu in­ten­sii­vi­seen har­joit­te­lu­jak­soon pa­ria kuu­kaut­ta en­nen en­si-il­taa.

– Nyt näyt­te­li­jät ovat ot­ta­neet näy­tel­män omak­seen ja ta­ri­na he­rää eloon. Nyt vie­lä vii­la­taan ja vi­ri­te­tään. Tämä on toi­saal­ta hel­pot­ta­va, toi­saal­ta jän­nit­tä­vä vai­he täs­sä pro­ses­sis­sa, Lam­pe­la sa­noo.

Hän ke­huu Po­rin Te­at­te­rin hen­ki­lös­tän osaa­mis­ta, niin suun­nit­te­lua kuin näyt­te­li­jöi­den ky­kyä pan­na it­sen­sä li­koon.

– Olen teh­nyt pal­jon töi­tä iso­jen kau­pun­kien te­at­te­reis­sa. Olin al­kuun häm­mäs­ty­nyt, et­tä tääl­lä on ihan vas­taa­va taso. Kai­kes­sa te­ke­mi­ses­sä on pääs­ty vai­vat­to­mas­ti laa­tuun, Lam­pe­la ker­too.

– Po­ris­sa on teh­ty pal­jon vah­vo­ja mu­si­kaa­le­ja ja ko­me­di­oi­ta. Toi­von, et­tä myös täl­lai­nen klas­si­nen draa­ma kiin­nos­taa ylei­söä.

Sota ja rau­ha saa en­si-il­tan­sa Po­rin Te­at­te­rin pää­näyt­tä­möl­lä lau­an­tai­na 12. syys­kuu­ta.