Vesillä vaan ei väkisin – pariskunta neuvoo ja innostaa
Rakkaudesta lajiin -henki on kasvattanut Poriin erämessuille saapuvan yrittäjäpariskunnan bisnekset alun unelmointia suuremmiksi.
Jukka Silvast
Joskus se vaan menee niin, että sattumat ja tilanteet vievät eteenpäin, jopa mennessään. Osansa on usein intohimollakin.
Poriin Erämessuille ensi viikonvaihteessa juontamaan ja luennoimaan saapuva hyvinkääläinen pariskunta Anne-Maarit Sepling ja Jyri Kuusisalo on toiminut yrittäjinä alalla yli seitsemän vuotta.
Anne-Maarit Seplingin kosketus kalastuksen maailmaan on läheinen.
Jyri Kuusisalo
Anne-Maarit Sepling ja Jyri Kuusisalo laskeskelevat, että he viettävät ainakin 150 päivää vuodessa luonnossa – vesillä ja jäällä. Punainen lanka sitoo kalastuksen digimedian avustamaan viestintään Kalastajan Kanavalla. Jyri Kuusisalo sanoo, että jos raha olisi se ykkönen, he tekisivät muuta.
– Teemme tätä rakkaudesta lajiin. Haluamme, että ensinnäkin ihmiset kalastaisivat ja Suomessa olisi tulevaisuudessakin kalastajia. Autamme ihmisiä onnistumaan paremmin heidän omassa tekemisessään. Työmme ei ole vain luoda kalastamiseen liittyviä videoita, vaan se, että ihmiset sitä myötä onnistuisivat paremmin.
Hyvinkääläiset tuottavat some-kanaville ja omille verkkosivuille sisältöä kalastukseen liittyen – sisältöä, jolla on auttavaa arvoa.
– Tekeminen on keskiössä ja tuote tulee mukana korostamatta.
Kuusisalo tarkentaa, että ihmiset ovat uteliaita ja kaivavat itsekin sen tuotetiedon. Pariskunta keskittyy neuvomaan.
Jyri kertoo, että näinkin vahvasti aihealueeseen paneutunut yrityssapluuna on monen eri sattuman summa. Hän on ollut vuosikymmeniä intohimoinen kalastaja, kilpauistelijakin. Anne-Maarit on taustaltaan viestinnän ammattilainen.
– Tuli vaihe työelämässä, kun yksi projekti loppui. Siirryin videoviestintäyritykseen kehittämään sitä, johon muu porukka ei lopulta sitoutunut täysillä. Siitä lähti kehittymään sitten Kalastajan Kanava. Ja kun Anne-Maaritilla oli oma yritys, Kalastajan Kanava liitettiin siihen, Jyri kertoo.
Nyt yrityksen asento on sellainen, että se työllistää yrittäjien lisäksi media-assistentin ja useita freelancereita.
– Kalaruoka.fi on olemassa, ja elää omaa elämäänsä. Siellä on noin 8 000 kävijää kuukausittain, mutta median laajentamiseen ja myymiseen ei aikamme vaan riitä. Tarvitsemme lisää elää käsiä, Anne-Maarit sanoo.
Jyri Kuusisalo kertoo, että aihealueista kalaruuat ja kalastuksen hyvinvointivaikutukset ovat tärkeitä asioita. Anne-Maarit on tehnyt kanavalle asiantuntijahaastatteluja hyvinvointiulottuvuuksista ja vaikutuksista lasten keskittymiskykyyn.
– Nykyajan kiireisessä elämässä ihmiselle tulee tarve saada sitä hyvinvointia, ja kalastus on siinä tarjonnassa yksi, hän sanoo.
Jyrin mielestä itse pyydetty lähiruoka, löytääkö enää ekologisempaa ajatusmaailmaa tähän päivään.
Yrittäjät viettävät vesillä ja talvijäillä noin 150 päivää vuodessa. Someen ohjelmien tekoon liittyy paljon muutakin kuten editointia ja konttoritöitä.
Timo Sarkkinen
Pariskunta haluaa tehdä työtä tulevaisuus näköpiirissä. Se on muun muassa vastuullisuutta ja lapsien innostamista.
– Suomi tarjoaa ehkä maailman parhaat mahdollisuudet kalastukseen. Täytyy yrittää vain kuljettaa tulevia sukupolvia mukana. Minulle kalastus siirtyi äidinmaidossa. Harvempi 30–35-vuotias on oppinut tähän, ja heidän jälkipolvilleen oppi ei siirry äidinmaidossa, Jyri miettii.
Anne-Maarit on yrityksen toimitusjohtaja ja Kalastajan Kanavan sisältöstrategi. Jyri toimii kanavan vetäjänä ja toimittajana. Rouva on viestinnän ammattilainen taustaltaan, isäntä vastaavasti intohimoinen kalastustaustan hankkinut tuotantotalouden insinööri ja ex-liiketoimintajohtaja. Kalastajan Kanava on aputoiminimi perheyritys Eforte Oy:ssä.
Mitä kalaa perheessä sitten syödään, vai syödäänkö lainkaan?
– Otamme työretkiltäkin kotiin mukaan aina ruokakalat. Muutenkin 80-prosenttisesti suomalaiset kalastavat ruuan vuoksi – ei niin, että tarvitsisivat välttämättä, vaan niin, että kalastettu kala valmistetaan ruuaksi, ahvenen suosikikseen nimeävä Anne-Maarit juttelee.
He myös vapauttavat saalista, etenkin isot emokalat ja pienet yksilöt.
– Vastuullisuuteen kuuluu saaliin kunnioittaminen, Jyri sanoo.
– Ajattelimme aluksi, että jos tästä kokonaisuudesta saisi yhdelle hengelle elannon, Jyri muistelee lähtökohtaa.
Someseuraajia tänään on yli 80 000, ja runsas vuosi sitten he perustivat yritykselle verkkosivut. Sinne he kokosivat katseltavaksi vuosien varrelta materiaalin, joihin sosiaalisen median kautta ei päässyt.
Kokemusta heillä on Satakunnastakin. Pomarkun Isojärvellä he ovat kuvanneet muutamaan otteeseen kuten Kokemäenjoellakin. Säkylän Pyhäjärveä he pitävät upeana paikkana, kokemusta on useilta kuvausmatkoilta.
– Porin merialue on vielä tuntematon, musta aukko meille, Jyri Kuusisalo myöntää.