Satakunnan Yrittäjä: Kaikki on kopioitavissa paitsi brändi
Brändin eteen kannattaa tehdä työtä, koska se on ainoa oikea kilpailuvaltti, toteaa Staart Oy:n toimitusjohtaja Juuso Kemi.
Teksti ja kuva: Pauliina Vilpakka
Reilut kaksikymmentä vuotta takaperin Jämijärvellä syntynyt Juuso Kemi opiskeli tietojenkäsittelyä Satakunnan Ammattikorkeakoulussa. Isä ehdotti, että kun poika kerran opiskeli tietotekniikkaa, hän tekisi isänsä listatehtaalle verkkosivut. Niinpä Kemi ja luokkakaverinsa Jussi Pohjola sekä vielä kolmas koulukaveri tarttuivat toimeen. Listatehtaan verkkosivuista tuli tulevien Staart-yrittäjien ensimmäinen laskutettava työ.
Tuohon aikaan verkkosivujen tekeminen oli huomattavasti monimutkaisempi urakka kuin nykyään. Paljon tehtiin käsin koodaamalla. Mutta saiko Kemin isän firma hienot verkkosivut?
– Ei nyt oikeastaan, mutta ne olivat siihen aikaan varmaan ihan riittävät, Kemi hymähtää muistoille.
Työ poiki kuitenkin toisen ja kolmannenkin kotisivuprojektin. Kun aika oli oikea, Kemi ja Pohjola perustivat yhteisen yrityksen. Vuosien vieriessä brändäys ja mainonta alkoivat kiinnostaa, ja liiketoiminta jaloistui verkkosivuprojekteista eteenpäin.
Vuonna 2007 vauhtia haettiin entisen opinahjon isännöimästä Yrityskiihdyttämöstä, jossa mentoroitiin nuoria yrittäjiä. Staart valittiin Yrityskiihdyttämössä Vuoden Yritykseksi. Kokemus toi jälleen lisää asiakkaita.
– Silloin oli selkeät markkinat olemassa, Kemi huomauttaa.
Sittemmin Kokemäenjoessa on virrannut paljon vettä. Nykyään Staart Oy työllistää 10 vakituista työntekijää ja 10 freelanceria. Toimistot löytyvät Porista ja Helsingistä. Yritys on kunnostautunut monien toimijoiden brändityössä, markkinointiviestinnässä ja verkkopalveluiden rakentamisessa. Referenssilistalta löytyvät muun muassa Yle, Helsingin Sanomat ja Pizza Hut sekä kuntapuolelta Tuusula, Ulvila ja Pori.
Mistä päästäänkin porisuhdeneuvoja Luukkoseen, jolle satakuntalaiset ovat saaneet hekotella tänä keväänä. Sekin takaa löytyy luova toimisto Staart.
– Saimme Porin kaupungilta toimeksiannon suunnitella Porille asukasmarkkinointikampanja. Keksimme ensin sanan porisuhde, jota viestimään luotiin ajatus porisuhdeneuvoja-hahmosta, Kemi kertoo.
Joonas Nordmanin tiedettiin olevan paitsi taitava näyttelijä, myös hyvä sketsihahmojen rakentaja. Porista kotoisin oleva Nordman innostui heti ideasta. Hän keksi, että jos porisuhdeneuvoja on kaupungin virkamies, hän saattaisi kovastikin muistuttaa Porin korkeinta sellaista.
Porisuhdeneuvoja ei ole syyttä suotta huumoripläjäys, joka saa paljon jakoja somessa. Veto oli linjassa Porin markkinointistrategian kanssa, johon kuuluu olla uniikki ja outo. Kemi kertoo, että koska kaupungin markkinointibudjetti on rajallinen, on hyödyllistä keksiä jotain sellaista, jota ihmiset oma-aloitteisesti jakavat toinen toisilleen. Tällaisia ovat olleet myös esimerkiksi Eau de Pori hajuvesi ja Porin rakkauskirje. Luukkosen porisuhdeneuvontaa on netissä katsottu jo 2,6 miljoonaa kertaa.
Jo parikymmentä vuotta brändien kanssa työskennellyt Kemi kuvailee brändin olevan ”tiedon, mielikuvan ja kokemuksen summa”.
– Brändi ei ole vain visuaalinen ilme, vaan se on ihan kaikki mitä yritys tekee. Se lähtee tuotevalikoimasta ja hinnasta, ja jatkuu siihen, millainen yritys on työnantajana ja mitä se tekee yhteiskunnallisesti.
Kemi selittää, että jokaisella yrityksellä on brändi. Kysymys on siitä, halutaanko brändiin vaikuttaa ja viedä sitä itselle suotuisaan suuntaan. Se vaatii strategisia valintoja ja johdonmukaista työtä. Brändin rakentaminen lähtee liikkeelle aidoista, jo olemassa olevista asioista.
– Brändiä ei voi päälle liimata. Se syntyy yrityksen sisimmästä, sen arvoista ja liiketoimintastrategiasta. Possua ei voi meikata, Kemi muistuttaa.
Brändi on Kemin mukaan nykymaailmassa ainoa oikea kilpailuetu. Siksi brändääminen on ylivoimaisesti tärkeintä, mitä yritys voi menestyksensä eteen tehdä.
– Nykyään kaikilla on pääsy samaan tietoon ja samoihin raaka-aineisiin. Periaatteessa kaikki muu on jonkun toisen kopioitavissa, paitsi brändi. Jos yritys mielikuvissa mielletään paremmaksi kuin muut, silloin sillä on kilpailuetu, jota kukaan muu ei pysty tuottamaan, Kemi sanoo.
Kemi antaa esimerkiksi Applen. Sen laitteet on rakennettu aivan samoista raaka-aineista kuin muutkin tietokoneet. Mutta Apple on rakentanut brändiään määrätietoisesti 80-luvulta asti. Kun brändi on kunnossa, Apple pystyy pyytämään tuotteistaan mukavaa katetta.