An­ne Hie­va­nen

Jos asuu Huit­tis­ten Vam­pu­las­sa ja ajaa Ru­ta­van-tie­tä ke­vät­tal­vel­la tai myö­hem­min syk­syl­lä, moot­to­ri­sa­han ää­nel­tä voi tus­kin vält­tyä. Kan­ta-asuk­kaat tie­tä­vät, et­tä oman ky­län ”se­ni­o­ri­li­kat” An­ja, Ar­mi ja Kyl­lik­ki pis­tä­vät taas pui­ta joko nu­rin tai pa­la­sik­si.

– Asum­me kaik­ki niin tien vie­res­sä et­tä ih­me on, jos ohi­kul­ki­jat ei­vät näe ja kuu­le et­tä puu­ta sa­ha­taan ja hal­ko­ja ha­ka­taan.

An­ja Vi­her­sa­lo, 69, Ar­mi Kau­nis­to, 70, ja Kyl­lik­ki Saa­ri, 89, sai­vat tä­nä­kin ke­vää­nä ku­kin sau­na- ja läm­mi­tys­puun­sa teh­dyk­si omal­la ko­ti­ton­til­la, ja urak­kaa voi jat­kaa tar­vit­ta­es­sa myö­hem­min syk­syl­lä.

– Ai­na tämä punt­ti­sa­lin ja pat­jal­la mak­kaa­mi­sen voit­taa ja sa­mal­la näk­kee kät­ten­sä jäl­jet, Ar­mi Kau­nis­to pääs­te­lee.

Vam­pu­lan kol­mi­kon ai­ka ku­luu liki sa­mas­sa, mis­sä nais­ten ai­ka muu­ten­kin. Ku­to­vat vil­la­suk­kia, seu­raa­vat maa­il­man me­noa ja pyyh­ki­vät pö­lyt la­si­kaa­pin pa­rem­mis­ta ku­peis­ta. Jo­tain eroa heis­tä sil­ti löy­tyy ”nor­mi­nai­siin” ver­rat­tu­na.

Pit­käl­le ei pääs­tä jou­lus­ta, kun An­jan, Ar­min ja Kyl­li­kin si­säi­nen vais­to il­moit­taa nes­te­kier­ron al­ka­van puis­sa tuo­ta pi­kaa. Sil­loin on pan­ta­va tö­pi­näk­si!

Puut on kaa­det­ta­va huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä ja seu­raa­van ker­ran syys–lo­ka­kuus­sa riip­pu­en syk­sys­tä.

"Ei tämä ole meille pakkotyötä", Kyllikki, Anja ja Armi sanovat. Me nautimme tästä.

Mi­ten­käs se oli tei­dän ko­to­na ai­koi­naan, opet­ti­ko isä puu­kon ja sa­han käyt­töä myös tyt­tö­lap­sil­leen?

– Kyl­lä opet­ti, me ol­tiin sil­loin vas­ta 5-vuo­ti­ai­ta, nau­ra­vat nai­set pi­ha­tuo­leis­saan.

Op­pi­vat sen­kin, mi­ten puu kaa­de­taan ja mi­hin koh­taan on teh­tä­vä kolo, jot­ta puu kaa­tuu ha­lut­tuun suun­taan.

Tu­tuk­si tu­li­vat lap­suu­des­sa myös: ok­si­mi­nen, puun kat­ko­mi­nen ja hal­ko­jen hak­kaa­mi­nen kir­veel­lä.

– Kir­veen kans­sa pi­tää ol­la si­nut, Kyl­lik­ki tie­tää.

”Kun hom­man op­pii, kir­veen terä osuu vais­to­mai­ses­ti sa­maan koh­taan.”

Nyt ihan her­kis­tyy. An­ja ker­too, mi­ten sai moot­to­ri­sa­han isäl­tään lah­jak­si kol­me vuo­si­kym­men­tä sit­ten. Ty­tär pe­rus­ti omaa ko­tia Tu­run suun­nal­la ja ton­tin rai­vauk­ses­sa tar­vit­tiin kun­non sa­haa. Vuo­si­kym­men sit­ten An­ja muut­ti Vam­pu­laan Loi­mi­jo­en var­teen, ja ton­til­la kas­vaa pal­jon pui­ta. Isäl­tä saa­tu saha eli ai­kan­sa ja An­ja os­ti ti­lal­le uu­den. Sa­moin te­ki­vät Ar­mi ja Kyl­lik­ki. Tal­ven läm­mi­tys­puut ja sau­na­puut nai­set hank­ki­vat näet pää­o­sin omil­ta ton­teil­taan, tai os­ta­en ran­koi­na.

Ar­mi os­ti moot­to­ri­sa­han ni­mi­päi­vä­lah­jak­si it­sel­leen kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Vuo­si sit­ten juh­lit­tiin 70-vuo­tis­juh­lia ja lah­ja­ra­ho­ja käy­tet­tiin ak­ku­käyt­töi­seen moot­to­ri­sa­haan.

Mitä teki Kyl­lik­ki? Hän mars­si kaup­paan ja ha­lu­si os­taa 80-vuo­tis­päi­vän tie­noil­la säh­kö­sa­han. Ar­kuus kai­ve­li asi­ak­kaan rin­nas­sa.

– Myy­vät­kö näin van­hal­le nai­sel­le säh­kö­sa­haa?

Myy­jät oli­vat liik­kees­sä tut­tu­ja, ja kau­pat teh­tiin.

– Ei­kä pa­pe­rei­ta ky­syt­ty ol­len­kaan, Kyl­lik­ki nau­raa.

Isä opetti Kyllikin käyttämään kirvestä jo viisivuotiaana. Taito on tallessa.

Mel­koi­sia nai­sia ovat nämä Vam­pu­lan puun­kaa­ta­jat, mut­ta met­su­reik­si hei­tä ei saa kut­sua.

– Met­su­ri on am­mat­ti­ni­mi­ke, jo­hon mei­tä ei sovi sot­kea.

Va­paa­her­ran päi­viä kol­mik­ko on eh­ti­nyt viet­tää jo hy­vän to­vin.

Kai­kil­la on ta­ka­na pit­kä työ­u­ra. Ar­mi toi­mi ham­mas­hoi­ta­ja­na, An­ja hoi­ta­ja­na las­ten­suo­je­lu­lai­tok­ses­sa ja Kyl­lik­ki oli ko­din­hoi­ta­ja­na kaik­kien tut­tu.

Mi­ten her­sy­väl­lä huu­mo­ril­la la­da­tut ys­tä­vyk­set ren­tou­tu­vat? Pelk­kää työ­tä­kö ovat päi­vät eläk­keel­lä?

Mitä vie­lä. Vä­hin­tään lau­an­tai­sin Ar­mi pis­tää tans­sik­si Vuo­ren­maan Seu­ra­ta­los­sa. Kel­lo­ha­me hei­lah­taa ja ku­ten usein käy­kin, tans­si­pa­ri voi ju­tel­la kah­den tans­sin ai­ka­na, mis­tä­pä muus­ta kuin – met­sän­hoi­dos­ta.

Sa­ta­kun­nan OK­RA – Maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä on tänä vuon­na vä­li­vuo­si. Mi­ten­kä­hän on en­si ke­sä­nä, kek­si­vät­kö pyy­tää An­jaa, Ar­mia ja Kyl­lik­kiä ta­pah­tu­maan – esi­mer­kik­si sii­tä, et­tä kyl­lä se­ni­o­ri­nai­nen­kin voi ha­lu­ta os­taa moot­to­ri­sa­han.