Bi­o­jät­teen ke­räys­vel­voit­teen pii­ris­sä on oma­ko­ti- ja pien­ta­lo­kiin­teis­tö­jä Po­ris­sa, Ul­vi­las­sa, Nak­ki­las­sa ja Har­ja­val­las­sa yh­teen­sä noin 19 000. Näis­tä hie­man yli puo­let kom­pos­toi bi­o­jät­teen­sä it­se ja lo­puil­la on käy­tös­sään Ke­rää­mön tyh­jen­net­tä­vä bi­o­jä­te­as­tia. Osa kom­pos­toi­jis­ta ot­taa tal­vi­sin käyt­töön­sä bi­o­jä­te­as­ti­an ja osa on vuo­den kom­pos­toin­tia ko­keil­tu­aan ko­ke­nut sen haas­ta­va­na ja siir­ty­nyt ko­ko­naan bi­o­jä­te­as­ti­an käyt­tä­jäk­si.

Ke­rää­mön alu­een kah­dek­sas­sa kun­nas­sa on yli 9 200 bi­o­jä­te­as­ti­aa, joi­ta tyh­jen­net­tiin vuo­den 2025 ai­ka­na yh­teen­sä yli 170 000 ker­taa. Ke­rää­mön ke­rää­män bi­o­jät­teen mää­rä oli vii­me vuon­na noin kol­me mil­joo­naa ki­loa.

Bi­o­jä­te toi­mi­te­taan Hon­ka­jo­el­le Ga­sum Oy:n bi­o­kaa­su­lai­tok­sel­le, jos­sa se ja­los­te­taan bi­o­kaa­suk­si ja lan­noit­teek­si. Bi­o­kaa­sun tuo­tan­nol­la voi­daan kor­va­ta tuon­ti­polt­to­ai­nei­ta ku­ten maa­kaa­sua sekä edis­tää Suo­men oma­va­rai­suut­ta ja huol­to­var­muut­ta.

Ga­su­mil­ta ker­ro­taan, et­tä täl­lä mää­räl­lä tuo­tet­tua bi­o­kaa­sua voi­daan ajaa noin 4 380 000 ki­lo­met­riä hen­ki­lö­au­tol­la. Li­säk­si bi­o­kaa­sun tuo­tan­nos­sa­syn­ty­vil­lä kier­rä­tys­ra­vin­teil­la voi­daan kas­vat­taa vil­jaa jopa noin 3,6 mil­joo­naan ruis­lei­pään.

Ke­rää­mön lo­gis­tiik­ka­pääl­lik­kö Jou­ni Kai­ku ker­too bi­o­jät­teen tyh­jen­nys­ten su­ju­neen pää­sään­töi­ses­ti hy­vin.

– Vaih­te­le­vat tal­vi­säät al­ku- ja lop­pu­vuo­des­ta ovat ai­heut­ta­neet haas­tei­ta bi­o­jä­te­ke­räyk­sel­le. Kun läm­pö­ti­la vaih­te­lee plus­san ja mii­nuk­sen vä­lil­lä, kos­tea bi­o­jä­te jää­tyy hel­pos­ti kiin­ni as­ti­an poh­jaan tai reu­noi­hin. Tämä voi es­tää as­ti­an kun­nol­li­sen tyh­jen­ty­mi­sen, Kai­ku sa­noo.

Bi­o­jä­te on tär­ke­ää pi­tää mah­dol­li­sim­man kui­va­na imeyt­tä­mäl­lä nes­teet esi­mer­kik­si ta­lous­pa­pe­riin tai sa­no­ma­leh­teen. Pa­pe­ri­nen bi­o­jä­te­pus­si on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vim­mak­si bi­o­jät­teen pak­kaa­mi­ses­sa.

Ke­rä­tyn bi­o­jät­teen suu­ri mää­rä on yl­lät­tä­nyt mo­nia nyt, kun la­jit­te­lu on tul­lut useil­le jo ru­tii­nik­si. Se­ka­jät­teen mää­rä ko­ti­ta­louk­sis­sa on vä­hen­ty­nyt, ja bi­o­jät­teen oh­jau­tu­mi­nen hyö­ty­käyt­töön ko­e­taan kan­nus­ta­va­na. Vaik­ka la­jit­te­lu on va­kiin­tu­nut mo­nil­le, yhä on ko­ti­ta­louk­sia, jois­sa bi­o­jät­teen hyö­dyn­tä­mis­mah­dol­li­suu­det jää­vät käyt­tä­mät­tä.

– Bi­o­jä­te­as­ti­oi­den tyh­jen­nyk­sis­tä on osa vie­lä sel­lai­sia, jois­sa as­tia on tyh­jä. Bi­o­jä­tet­tä ei siis la­ji­tel­la, vaan se pää­tyy se­ka­jät­tee­seen, Kai­ku to­te­aa.

Bi­o­jät­teen ta­voin myös pak­kaus­jät­teil­lä on mer­kit­tä­vä hyö­dyn­tä­mis­po­ten­ti­aa­li, joka to­teu­tuu, kun jät­teet la­ji­tel­laan. Ke­rää­mön pak­kaus­jä­te­as­ti­oi­ta eli muo­vi-, kar­ton­ki-, me­tal­li- ja la­si­pak­kau­sas­ti­oi­ta tyh­jen­net­tiin vuo­den 2025 ai­ka­na yh­teen­sä yli 156 000 ker­taa. La­ji­tel­lut pak­kaus­jät­teet pää­ty­vät uu­sien tuot­tei­den raa­ka-ai­neek­si. Kar­ton­ki kier­tää kier­rä­tys­kui­dus­ta uu­dek­si kar­ton­gik­si, esi­mer­kik­si WC-pa­pe­ri­rul­lien val­mis­ta­mi­seen ja kier­rä­tys­muo­vis­ta voi­daan val­mis­taa muun mu­as­sa sii­vous­vä­li­nei­tä