Kunnostetulle Karhureitille kelpaa nyt kirmata – Yksi muutos tehty taukopaikkojen polttopuihin
Retkeilyreittejä ja taukopaikkoja arvostetaan suuresti. Niin Ahlaisissa, Noormarkussa, Joutsijärvellä kuin Yyterissäkin onkin syytä tyytyväisyyteen.
Timo Savunen
Keväiset kelit ovat omiaan houkuttelemaan ihmisiä niin luontoon kuin luontopoluillekin. Myös Porin kaupungin ylläpitämälle Karhureitille voi suunnata hyvillä mielin, sillä reitistö on nyt hyvässä kunnossa.
– Uskaltaisin sanoa, että ikinä ei ole ollut näin hyvässä kunnossa. Koko 150 kilometrin reitistö on käyty läpi ja rakennettu käytännössä uudestaan. On kestopuiset pitkospuut, ja tuoreimpana parannuksena kaikkiaan 22 taukopaikalla uudet kompostoivat käymälät, kertoo reittien kunnossapidosta vastaava ympäristöasiantuntija Mikko Kataja Porin kaupungilta tyytyväisenä.
Huollon piirissä olevista taukopaikoista 20 sijaitsee Karhureitin varrella ja kaksi Yyterissä.
Tyytyväisyyteen on syytä myös siksi, että vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky säästi reitistön suuremmilta tuhoilta, vaikka on teettänytkin paljon työtä nyt alkuvuodesta.
– Kaikki rakennukset onneksi säästyivät, mutta puita kaatui paljon. Varsinkin Yyterissä Herrainpäivien luontopolku oli täysin tukossa, sillä sieltä kaatuivat käytännössä kaikki isommat puut. Nyt Herrainpäivien reitti on kuitenkin viimein saatu auki, tietää Mikko Kataja.
Reitistön ja taukopaikkojen lisäksi huollon piirissä on viisitoista lintutornia tai -lavaa.
– Näistä Inhottujärven lintutorni on huonossa kunnossa ja sen ylin osa on ollut pois käytöstä. Sekin on kuitenkin tarkoitus pistää kuntoon. Ei vielä tämän vuoden aikana, mutta parin vuoden säteellä, Mikko Kataja toteaa.
Paljon on siis hyvää, mutta aina myös jotakin huonompaa. Mikko Katajan mukaan ei kuitenkaan mitään sellaista, mikä varsinaisesti estäisi reitistön käyttämistä kauttaaltaan.
– Joitakin taukokohteita on nyt jätetty pois huollon piiristä esimerkiksi vaikean huollettavuuden tai vähäisen käytön vuoksi. Osa on myös sellaisia, että paikallinen yhdistys tai muu taho ylläpitää paikkaa. Niitä voi kuitenkin edelleen käyttää.
Tällaisia kohteita on kaikkiaan 12, muun muassa Hööpäkin laavu Ahlaisissa, Hanhijoen ja Kalajärven laavut Noormarkussa, Löytänejärven laavu sekä Kustaan savupirtti ja Kakkurin korsu Joutsijärvellä.
Hyvin hoidetut paikat ovat synnyttäneet myös harmillisia lieveilmiöitä. Yksi niistä näkyy nyt konkreettisesti taukopaikoilla.
– Puiden varastaminen on ollut riesana jo pitkään, mutta varsinkin polttopuiden hinnan kallistumisen jälkeen. Niitä on pöllitty käytännössä kaikkialta minne pääsee lähelle autolla tai veneellä. Siksi onkin tehty sellainen päätös, ettei taukopaikoille toimiteta enää klapeja, vaan pitkää tavaraa, kertoo Mikko Kataja, ja lisää, että taukopaikoilta löytyy toki sahoja ja kirveitä klapien tekemiseen.
Päätös on harmillinen mutta ymmärrettävä, sillä Katajan mukaan puita on kulunut vuosittain jopa 200 mottia, ja kustannuspainetta lisää se, että kuntien työllistämistoiminnan päättymisen jälkeen puuhuollosta vastaavat nykyisin yksityiset urakoitsijat, jotka kaupunki on kilpailuttanut. Uuden käytännön myötä tarvittavan polttopuumäärän arvioidaan jopa puolittuvan.
Porin kaupunki järjesti viime syksynä asukaskyselyn ja kysyi käyttäjien mielipiteitä Karhureitistöstä, taukopaikoista ja luontotorneista. Lisäksi alkuvuodesta järjestettiin yleisötilaisuuksia samalla teemalla. Niistä saadut mielipiteet vaikuttivat konkreettisesti nyt tehtyihin ylläpitopäätöksiin.
Yleisöpalautteesta kävi ilmi se, että reittien, taukopaikkojen, laavujen, siltojen ja pitkospuiden kunnossapitoa ja polttopuuhuoltoa pidetään hyvin tärkeänä. Ulkoilumahdollisuudet ovat monelle henkireikä, ja ne edistävät niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia ja terveyttä. Käyttäjiä on paljon.
– Huippulukemat koettiin koronavuosina, kun esimerkiksi Joutsijärvellä kävi jopa viisi tuhatta henkilöä kuukaudessa. Siitä on varmasti tultu vähän alaspäin, mutta kävijämäärät ovat merkittäviä edelleenkin, muistuttaa Karhureitin ylläpidosta vastaava Mikko Kataja.
Niin Porin Karhureitistön kuin Yyterinkin luontopolut löytyvät Metsähallituksen luontoon.fi -palvelusta.

