Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Yh­teis­kun­ta, seu­rat ja kau­pal­li­set kun­to­sa­lit tar­jo­a­vat lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja -tie­toa enem­män kuin kos­kaan. Täs­tä huo­li­mat­ta suo­ma­lai­set liik­ku­vat yhä vä­hem­män ja li­ho­vat, ja se mak­saa mo­nel­la ta­val­la.

– Yk­sin Rau­mal­la liik­ku­mat­to­muus ai­heut­taa vuo­des­sa 15–20 mil­joo­nan eu­ron kus­tan­nuk­set, sa­noo kau­pun­gin lii­kun­ta­koor­di­naat­to­ri Kim­mo Kou­ru.

Vuo­si­ta­sol­la liik­ku­mat­to­muus ai­heut­taa koko yh­teis­kun­nal­le mo­nen mil­jar­din ku­lut pu­hut­ta­kaan elä­män laa­dul­li­sis­ta me­ne­tyk­sis­tä.

Suo­mes­sa pu­hu­taan pal­jon sii­tä, mi­ten eten­kin las­ten ja nuor­ten lii­kun­nan har­ras­ta­mi­nen on kal­lis­tu­nut. Se on tot­ta, ja ta­lou­del­lis­ten syi­den ta­kia yhä use­am­pi nuo­ri syr­jäy­tyy ur­hei­lus­ta. Se tuo mu­ka­naan mo­nia on­gel­mia.

Kim­mo Kou­ru ha­lu­aa kui­ten­kin laa­jen­taa kes­kus­te­lua vä­hät­te­le­mät­tä nuor­ten ti­lan­net­ta. Hän nos­taa esiin myös sen, et­tei liik­ku­mi­seen tar­vi­ta ai­na ra­haa.

– Per­he voi käy­dä met­sä­len­keil­lä, ret­kil­lä tai muu­ten kä­ve­le­mäs­sä. Rau­man ja Po­rin kal­tai­sis­sa kau­pun­geis­sa luon­to on lä­hel­lä, jo­ten mie­lek­käi­tä ym­pä­ris­tö­jä pa­ti­koin­tiin löy­tyy, hän sa­noo.

Kim­moa voi hy­väl­lä syyl­lä ni­mit­tää ar­ki­lii­kun­nan apos­to­lik­si. Hän pu­huu pien­ten va­lin­to­jen puo­les­ta.

– Erään liik­ku­mat­to­man hen­ki­lön koh­dal­la mie­tim­me, mi­ten hän voi­si aloit­taa. It­se hän il­moit­ti, et­tä jos­pa alan kä­vel­lä pos­ti­laa­ti­kol­le ja jä­tän au­ton pi­haan. Mi­nus­ta se oli lois­ta­va aja­tus, kiit­te­lee Kim­mo.

Hän ha­lu­aa, et­tä lii­kun­nan si­jaan pu­hut­tai­siin liik­ku­mi­ses­ta. Lii­kun­ta viit­taa hel­pos­ti ur­hei­le­mi­seen ja joil­le­kin se saat­taa ol­la läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­ten­mie­lis­tä.

– Kan­nus­tan ih­mi­siä te­ke­mään pie­niä ar­jen va­lin­to­ja. Jos on kol­me ker­ros­ta ko­tiin, niin his­sin si­jaan käy­tä rap­pu­sia ja jos ei ole pit­kä mat­ka kaup­paan, mene kä­vel­len.

– Ei liik­ku­mi­nen tar­vit­se ol­la hi­ki­päis­sä reh­ki­mis­tä, hän pai­not­taa.

Kou­ru jak­saa ko­ros­taa sitä, mi­ten jo vä­häi­nen liik­ku­mi­nen tuo ter­vey­del­li­siä hyö­ty­jä jopa mer­kit­tä­väs­sä mää­rin. Hän las­kee, et­tä 2,5 tun­tia liik­ku­mis­ta vii­kos­sa tuo ter­vey­del­li­siä tu­lok­sia ja pa­ran­taa kai­kel­la ta­paa ih­mi­sen hy­vin­voin­tia.

Kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes muo­dos­taa jo suo­ma­lai­sen kan­san­sai­rau­den. Sitä sai­ras­taa 400 000 suo­ma­lais­ta ja ar­vi­oi­den mu­kaan jopa 50 000–100 000 sai­ras­taa tau­tia tie­tä­mät­tään.

Yk­sin Rau­mal­la kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes­ta sai­ras­taa tai sai­raus uh­kaa 20 pro­sent­tia ih­mi­sis­tä eli noin kym­men­tä tu­hat­ta.

Kou­run mu­kaan val­ta­o­sa sai­rauk­sis­ta oli­si eh­käis­tä­vis­sä lii­kun­nal­la.

Mik­si ih­mi­set ei­vät sit­ten pidä pa­rem­paa huol­ta kun­nos­taan, tai ei­kö sai­rau­den uh­kaa tie­dos­te­ta?

Kou­run mu­kaan suo­ma­lai­set ovat hy­vin tie­toi­sia ter­vey­sa­si­ois­ta ja lii­kun­nan mer­ki­tyk­ses­tä. Liik­ku­mat­to­muu­teen on hy­vin mo­nia syi­tä.

– On ma­sen­nus­ta, kaik­ki voi­mat vie­vää stres­siä tai muu­ta lii­kun­nan es­tä­vää tai vai­keut­ta­vaa sai­raut­ta. Mut­ta sit­ten on nii­tä, kun ei ker­ta kaik­ki­aan hu­vi­ta, lais­kuus is­kee ja vie ko­ti­soh­val­le.

Soh­val­le jää­mi­seen on pal­jon ai­kai­sem­paa enem­män hou­ku­tuk­sia. Ym­pä­ri vuo­ro­kau­den on saa­ta­vis­sa oh­jel­maa ne­tis­tä tai te­le­vi­si­os­ta ja juu­ri sel­lais­ta, mis­tä it­se pi­tää.

Äly­pu­he­li­mes­sa roik­ku­mi­ses­ta­kin on tul­lut yhä enem­män koko vä­es­tön har­ras­tus. Iäk­kääm­mät­kin hal­lit­se­vat so­me­ka­na­vat ja muut ne­tin hou­ku­tuk­set.

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta muut­tui 50 vuo­des­sa maa­seu­tu­mai­ses­ta elä­män­muo­dos­ta kau­pun­ki­lai­suu­teen. Maa­seu­dul­la työ oli fyy­sis­tä ja as­ka­reis­sa käy­tet­tiin li­has­voi­maa niin, et­tei kun­toi­lua edes tar­vit­tu.

– Nyt työn ää­res­sä enim­mäk­seen is­tu­taan. Sik­si oli­si tär­ke­ää, et­tä työn­te­ki­jäl­lä oli­si mah­dol­li­suus teh­dä työ­tä myös sei­sal­taan ja ot­taa muu­ta­man as­kel ta­sai­sin vä­li­a­join, Kou­ru muis­tut­taa ja sa­noo, et­tä hy­vin mo­net yri­tyk­set jär­jes­tä­vät vä­el­leen työ­paik­ka- tai muu­ta lii­kun­taa.

– Ku­ten jo sa­noin, tär­kein­tä oli­si kui­ten­kin se oma­eh­toi­suus eli teh­dä ar­jes­sa va­lin­to­ja liik­ku­mi­sen hy­väk­si.

Kim­mo Kou­run mu­kaan ko­dis­ta har­ras­tus­ryh­miin, työ­pai­koil­le ja lää­kä­riin oli­si saa­ta­va ket­ju, jos­sa tu­e­taan liik­ku­mis­ta ja ko­ros­te­taan sen tär­keyt­tä.

– Lii­kun­ta, ra­vin­to ja uni. Jos nämä ovat kun­nos­sa, ih­mi­nen voi yleen­sä hy­vin!

Maa­kun­tien ver­tai­lus­sa sa­ta­kun­tai­set ovat kes­ki­ver­to­ja liik­ku­jia. Sy­dän­ter­veys on Rau­mal­la jopa kes­ki­mää­ris­tä pa­rem­paa kau­pun­kien ver­tai­lus­sa. Syi­tä ei Kou­ru osaa sa­noa.