Noormarkkulainen kasvattaja ihmettelee, miten uusi koirarekisteri ehkäisee pentutehtailua
Maarit Kautto
Koiraihmisille on napsahtamassa lisälasku vuoden 2023 aikana, kun kaikki koirat, myös sekarotuiset, on sirutettava ja ilmoitettava valtion uuteen koiratietokantaan. Koirien rekisteröintivelvoite perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen, jonka tavoitteena on ehkäistä pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja heitteille jättöä. Rekisterin vastuuvirastoksi on nimetty Ruokavirasto.
Lähtökohtaisesti siis kaikki Suomessa olevat koirat pitää ilmoittaa koirarekisteriin eläimen haltijan toimesta 31.12.2023 mennessä riippumatta siitä, onko koira mahdollisesti rekisteröity jo johonkin muuhun rekisteriin. Jos koiraa ei ole aiemmin merkitty mikrosirulla, pitää se myös siruttaa.
1.1.2023 jälkeen syntyvät koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle ennen kolmen kuukauden ikää, on toimenpiteet tehtävä jo ennen pennun luovutusta.
Suomessa koirat luovutetaan yleensä kahden kuukauden ikäisinä, joten rekisteröintivelvoite tulee kasvattajan vastuulle. Pennun omistajan/haltijan on myös rekisteröitävä Ruokaviraston rekisteriin, eli pentu rekisteröidään kaksi kertaa.
– En ymmärrä koko asiaa. Miten tämä uusi rekisteri estää pentutehtailua, kun vastuulliset kasvattajat ovat tähänkin saakka noudattaneet kaikkia sääntöjä ja tunnollisesti ilmoittaneet pennut Suomen Kennelliiton ylläpitämään rekisteriin? Ja kuka tätä uutta rekisteriä valvoo, kysyy noormarkkulainen kasvattaja Katja Pitkänen.
– Olen jutellut asiasta muiden kasvattajien kanssa ja hämmennys kentällä on suuri. Yleinen mielipide on, että pentutehtailijat ja ulkomailta laittomasti koiria tuovat ammattilaiset keksivät kyllä keinot toiminnalleen jatkossakin. Hehän saavat siitä elinkeinonsa.
– Tehokkain ase pentutehtailua vastaan on sinnikäs tiedottaminen. Koiranpentua ei pidä ostaa säälistä auton peräkontista tai muualta kuin Kennelliiton hyväksymältä kasvattajalta, Pitkänen korostaa.
Katja Pitkänen esittelee Star’s Of White Night Iselandia eli Alinaa Baltian Voittaja 2022 -näyttelyssä Latvian Riiassa.
Katja Pitkäsen kotialbumi
Katja Pitkäsen Kennel Dumond kasvattaa pienimuotoisesti kotioloissa kääpiösnautsereita. Katja käy koiriensa kanssa ahkerasti näyttelyissä ja harrastaa rally-tokoa. Hän osallistui Ruokaviraston ja Suomen Kennelliiton järjestämään webinaariin, jossa parin tunnin ajan käsiteltiin uutta koirarekisteriä.
– Kysymyksiä jäi vielä paljon. Edes Ruokavirastolla ei ollut niihin vastauksia. Miksi ei Kennelliiton rekisteristä voida siirtää tietoja suoraan tähän uuteen valtion koiratietokantaan? Ja sitäkään ei vielä tiedetä, mitä rekisteröinti lopulta tulee koiran kasvattajalle, omistajalle tai haltijalle maksamaan.
Suomessa on noin 700 000 koiraa. On arvioitu, että niistä noin 200 000 on rekisteröimättä ja harvalla on siruakaan. Koiran mikrosiru on laitettava eläinlääkärillä. Toimenpiteen hinnat vaihtelevat nopean kartoituksen perusteella 40–80 euron välillä. Pentutarkastuksen yhteydessä sirutus on yleensä 10–20 euroa per pentu. Rekisteröinti uuteen sähköiseen koiratietokantaan tulee Ruokaviraston arvion mukaan maksamaan muutamia kymmeniä euroja. Maksuksi on ehdotettu 10 euroa, jos rekisteröinnin tekee sähköisesti ja 19 euroa, jos se tehdään paperilomakkeella. Maa- ja metsätalousminsteriö päättää maksun suuruudesta alkuvuonna 2023.
Siruttamattoman ja rekisteröimättömän koiran haltijalle napsahtaa näin ollen pahimmassa tapauksessa lähemmäs 100 euron lisälasku.
– Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää. Mieleen nousee väkisinkin ajatus, että onko tässä asiassa hätiköity. Tuntuu suuresti siltä, että kaikkea ei ole ajateltu loppuun saakka. Ja maksammekohan me koiranomistajat tässä nyt jonkinlaista koronalaskua, Katja Pitkänen toteaa.