Nyt saa tulla kyselemään korjausrakentamisesta – Rakennuskulttuuritalo Toivo on mukana Kuukkarin Wanhat Talot -tapahtumassa
Sanna Jääskeläinen
Miten korjaan pinkopahvin? Miten lähtisin kunnostamaan vanhoja ikkunoita? Mistä voin hakea avustuksia suojellun talon julkisivuremonttiin?
Muun muassa tällaisiin kysymyksiin korjausrakentamisen asiantuntija Kalle Virtanen on tottunut vastaamaan työssään Rakennuskulttuuritalo Toivossa. Kuukkarin Wanhat Talot -tapahtumassa hän on paikalla yhdessä intendentti Tuulikki Kiilon kanssa kertomassa korjausrakentamisesta ja vastaamassa kävijöiden kysymyksiin. Kaksikon löytää kohteen 13 pihasta, osoitteesta Laamanninkatu 13. He tuovat mukanaan myös materiaalinäytteitä ja kertovat Toivon Tapetti-kesänäyttelystä.
Rakennuskulttuuritalo Toivo on Satakunnan Museon yksikkö, jonka toiminta-alueena on koko maakunta. Toivossa annetaan korjausneuvontaa ja opastetaan oikeille urille remonteissa.
– Usein meidän puoleemme kääntyy henkilö, joka on ostanut vanhan rakennuksen, eikä oikein tiedä, miten lähtisi liikkeelle sen kunnostamisessa, Kalle Virtanen kertoo.
Toivon edustajat ovat luotettavia ja neutraaleja neuvomaan, koska heillä ei ole kaupallista intressiä.
– Emme anna täältä mitään ainoaa, oikeaa vaihtoehtoa, vaan ohjaamme asiakasta tekemään päätöksen, joka sopii hänelle ja kohteeseen. Neuvonta on ilmaista. Jos menemme käymään kohteessa, siitä veloitetaan.
Neuvonta voi koskea isoa asiaa, mutta myös jotain yksityiskohtaa. Virtanen nostaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassakin suosiota saaneen lautalattian suopakuurauksen, jonka tekemiseen on Toivossa neuvottu jo vuosikausien ajan. Pellavaöljysuopaan perustuva menetelmä vaalentaa ja suojaa käsittelemätöntä lattiaa.
Virtanen kannustaa pitämään taloista huolta, olivat ne minkä ikäisiä tahansa.
– Kaikki talot vaativat huoltoa ja ylläpitoa. On parempi tehdä sitä koko ajan, jolloin ei välttämättä tarvita isoja peruskorjauksia, hän sanoo.
Neuvonnan lisäksi Rakennuskulttuuritalo Toivon tehtäviin kuuluu suojeltujen tai arvokkaaksi luokitellussa kulttuuriympäristössä sijaitsevien rakennusten korjaustöiden ohjaaminen ja valvonta. Toiminta perustuu museolakiin. Virtanen kertoo, että Porissa on paljon asemakaavassa suojeltuja kohteita, esimerkiksi suurin osa Viidennestä ja Kuudennesta kaupunginosasta on suojeltu. Kuukkarin harvinaisen laaja puutaloalue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
– Suojelu koskee yleensä rakennuksen ulkopuolta, katujulkisivun lisäksi myös pihanpuoleista osaa. Suojeltuun rakennukseenkin voi tehdä perusteltuja muutoksia, esimerkiksi maalata eriväriseksi, kunhan toteutus sovitetaan tyyliin ja sen ominaispiirteisiin. Tarkoitus ei ole estää, vaan hallita muutosta.
Vanhempia suojelualueita Porissa ovat esimerkiksi Uniluoto, Reposaari ja Halssi. Lailla suojeltuja rakennuksia Porissa on vain muutamia, esimerkiksi Villa Mairea.

