Porin kaupunginkirjaston rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä
Modernin rakennusperinnön inventoinnissa pääkirjasto on arvotettu suojeltavaksi ja kuuluu myös maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.
Maarit Kautto
Porin kaupunginkirjaston kohtaloa on puitu pitkään. 1970-luvulla valmistunut rakennus on kärsinyt sisäilmaongelmista ja kosteusvaurioista. On keskusteltu kirjaston perusteellisesta saneerauksesta ja laajennuksesta, mutta laajennuksen osalta on lisäselvityksissä tullut esille painaumariski, sillä rakennusta ei ole aikoinaan paalutettu lainkaan. Keskusteluissa on vuosien varrella väläytelty myös kirjaston muuttoa tai kokonaan uuden kirjastorakennuksen rakentamista.
Kirjastorakennuksessa toimivan kansalaisopiston toiminnot on tarkoitus siirtää Liisankatu 20:een. Kirjaston tulevaisuuden suunnittelussa on otettu aikalisä ja Porin kaupunki haluaa tunnustella, mikä on kirjaston osalta todellinen tahtotila. Porin kaupunginvaltuusto vahvisti joulukuussa 2025 talousarvion hyväksymisen yhteydessä aikataulutavoitteet pääkirjastopalveluiden ja sisäliikuntatilojen toteutuslinjauksille. Linjausten valmistelu on parhaillaan käynnissä ja kevään aikana järjestetään myös asukastilaisuuksia.
Kaupunginvaltuuston ylimääräinen kokous järjestetään maanantaina 23. helmikuuta kello 16 alkaen. Kokouksessa keskitytään erityisesti tulevaisuuden kirjastopalveluihin. Kokous striimataan suorana lähetyksenä ja sitä voi seurata Porin kaupungin Youtube-kanavalla.
Sinilaattainen, omaleimainen pääkirjastorakennus on oleellinen osa Porin keskustan kaupunkikuvaa. Miten on, onko rakennus suojeltu ja minkälaista merkitystä sillä on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesta näkökulmasta?
– Vuonna 1976 valmistunutta pääkirjastorakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa, koska kaava on vuodelta 1986. Porin ruutuasemakaava-alueen modernin rakennusperinnön inventoinnissa vuodelta 2019 kirjasto on kuitenkin arvotettu suojeltavaksi, vastaa Satakunnan museon rakennustutkija Olli Joukio.
Modernin rakennusperinnön inventoinnissa pääkirjasto on sijoitettu arvoluokkaan A ja sen todetaan olevan aikansa arkkitehtuurin laadukas ja tunnistettava edustaja, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Julkisivut tulee säilyttää ja korjauksissa käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja.
Inventoinnissa kirjaston arvojen määrittämiseen on osallistunut todella laaja-alainen joukko, jossa on ollut edustus Satakunnan Museon lisäksi Museovirastolta, ELY-keskuksesta eli nykyisestä elinvoimakeskuksesta, Satakuntaliitosta sekä Porin kaupungilta.
Joukion mukaan kirjasto on osoitettu myös osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ”Porin ruutuasemakaavan puistoakseli” tekeillä olevassa Satakunnan maakuntakaava 2050:ssä.
– Tämä maakunnallinen arvo perustuu Rambollin vuonna 2023 toteuttamaan Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointiin.
– Rakennuksesta on hiljattain laadittu myös kattava rakennushistoriallinen selvitys. Eli rakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on todettu ajantasaisissa selvityksissä, Joukio sanoo.
Satakunnan Museon laatimassa Satakunnan Pakki – inventointiraportissa kerrotaan, että kirjasto-työväenopistotalon rakennussuunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Olli Steen. Rakennusurakoinnista vastasi myös muita 1970-luvun porilaisia kulttuurirakennuksia, kuten Satakunnan Museon, rakentanut Rakennus Oy J. Koskinen. Rakennuksen kokonaishinnaksi ilmoitettiin 18 000 000 markkaa.
Rakennuksen julkisivuun haluttiin valita materiaali, joka kestää kaupunkisaastetta. Keraamiset laatat valmisti Kupittaan Savi Turussa. Arkkitehti Olli Steen valitsi laattojen sinisen värin viehättävyyden ja klassisuuden vuoksi ja myös siksi, että se sopi Satakunnan väreihin.
Väri on kaiken kaikkiaan ollut olennainen osa kirjaston suunnittelua. Talon päävärit ovat edelleen sininen, oranssi ja vihreä valkoiseen ja niin kutsuttuun luonnonväriin yhdistettynä. Rakennuksen erityispiirre ovat kattoikkunat. Futuristisiin kattoikkunoihin päädyttiin, koska rakennukseen haluttiin luonnonvaloa syvästä rungosta huolimatta. Ikkunakuilut on valettu paikalla betonista muottien avulla.
Asukastilaisuuksia
– Pääkirjastopalveluihin keskittyvä asukastilaisuus järjestetään 2. maaliskuuta kello 17 alkaen Porin pääkirjastossa.
– Sisäliikuntatiloja koskevaan valmistelutyöhön puolestaan tutustutaan 9. maaliskuuta kello 17 alkaen Porin urheilutalolla.
– Tavoitteena on, että päätökset tulevaisuuden tilaratkaisuista tehdään Porin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2026.

