Potilaalla on oikeus päättää omasta hoidostaan ja myös oikeus valita terveysasema, josta hän haluaa hoitoa
Yli puolella miljoonalla potilaalla asiakasmaksuja ulosotossa. Asiakasmaksuihin voi hakea alennusta, jos toimeentulo vaarantuu niiden vuoksi, kertoo Kuluttajaliiton lakimies.
Annina Ruokoski
– Jokainen meistä on joskus potilas, ja niissä tilanteissa on hyvä tietää oikeuksistaan, eli mitä voi tehdä, jos hoito ei toimi, toteaa Kuluttajaliiton sote-lakimies Julia Lumijärvi.
Hän puhui Satakunnan Kuluttajat ry:n tilaisuudessa Pomarkun kirjastossa.
– Potilaalla on muun muassa itsemääräämisoikeus, tiedonsaantioikeus, hoitoonpääsy- ja valinnanoikeus sekä palveluseteliin liittyvät oikeudet, taloudelliset oikeudet ja oikeussuojakeinot, hän luettelee.
– Eniten ihmisiä askarruttavat hoitoon pääsyyn liittyvät asiat sekä asiakasmaksut.
Viime vuosina sote-alan asiakasmaksuja on tullut vireille ulosottoon yli puoli miljoonaa.
– Vuonna 2020 ulosotossa oli jopa yli 660 000 asiakasmaksuista johtuvaa asiaa vireillä. Asiakasmaksujen alentaminen on huonosti tiedossa oleva asia, mutta lain mukaan maksuja voidaan alentaa, jos henkilön toimeentulo vaarantuu maksujen takia. Lisäksi terveydenhuollossa on olemassa maksukatto, joka turvaa asiakkaan taloudellisia oikeuksia, Lumijärvi kertoo.
Esimerkiksi vuonna 2022 terveydenhuollon maksukatto on 692 euroa.
– Sosiaalihuollon palvelujen maksut eivät kerrytä maksukattoa, ja esimerkiksi laitoshoidosta maksetaan 22,8 euroa hoitopäivältä, vaikka maksukatto olisi täynnä.
Maksukaton seuranta on asiakkaan vastuulla.
– Laskuissa pitää näkyä tieto, kerryttääkö palvelu maksukattoa. Kun maksukatto tulee täyteen, on kunnan tai kuntayhtymän eli palveluntuottajan annettava asiakkaalle maksukaton ylittymisestä kertova todistus. Todistuksen saamiseksi asiakkaan pitää esittää alkuperäiset tositteet hänen suorittamistaan maksuista pyydettäessä.
Asiakasmaksujen alentamisesta laki sanoo muun muassa seuraavaa: tulosidonnaiset maksut ja kaikki sosiaalihuollon maksut on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kun maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Hyvinvointialue voi tehdä myös päätöksen, että se alentaa myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja.
– Asiakasmaksujen alentaminen on huonosti sekä asiakkaiden että viranhaltijoiden tiedossa. Eräässä kunnassa oli käytössä 84-kohtainen lomake, jonka täyttämällä oli mahdollisuus hakea alennusta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi puolison auton merkkiä ja vuosimallia, Lumijärvi kertoi.
Itsemääräämisoikeus liittyy vahvasti potilaan oikeuksiin. Perustuslaissa itsemääräämisoikeudesta mainitaan muun muassa oikeudesta elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
– Myös potilaslaissa säädetään itsemääräämisoikeudesta. Potilasta on sen mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, hän on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Potilaalla on milloin tahansa oikeus kieltäytyä hoidosta.
Myös potilasasiakirjamerkintöjen tulee olla selkeitä. Merkinnöissä pitää olla tarpeelliset ja riittävät tiedot ja niiden pitää olla selkeitä ja ymmärrettäviä.
– Ei lääkärislangia, vaan esimerkiksi yleisesti tunnettuja ja hyväksyttäviä käsitteitä ja lyhenteitä. Kanta-palvelusta kannattaa siis tutkailla, mitä sinne on kirjoitettu ja ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan, mikäli potilasasiakirjat eivät vastaa omasta mielestä totuutta, Lumijärvi sanoo.
Potilaan tulisi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen. Potilaan on päästävä hoitoon lain mukaan kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on lääketieteellisesti arvioitu. Suun terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa hoitoon tulisi päästä kuuden kuukauden sisällä.
– Jos hyvinvointialue ei voi itse pysty antamaan hoitoa lain määräämän aikarajan sisällä, sen pitää hankkia hoito muilta palveluntuottajilta, eli joko ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta tai antaa asiakkaalle palveluseteli. Potilaalla on myös oikeus valita terveysasema, josta hän haluaa hoitoa. Siihen tulee sitoutua vuodeksi. Myös erikoissairaanhoidon yksikön voi potilas itse valita kiireettömässä hoidossa yhdessä lääkärin kanssa, tuolloin valinta on lähetekohtainen.
Hyvinvointialue voi päättää, ottaako se palvelusetelit käyttöön. Asiakkaalla ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä palveluseteliä, eikä asiakas voi sitä vaatia.
– Asiakas maksaa palvelusetelistä yleensä tietyn omavastuuosuuden. Sen suuruus voi olla isompi kuin palvelusta julkisella puolella perittävä asiakasmaksu. Pitää myös muistaa, että palveluseteliasiakas on kuluttaja ja hän voi vaatia hyvitystä, jos palvelussa on virhe.
Potilaalla on oikeus myös valittaa saamastaan hoidosta muun muassa muistutuksella hoitavaan yksikköön tai voi kannella valvovalle viranomaiselle tai tehdä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.

