Rosendahl: Yrityslainojen vakuusvaateita kevennetty
Yrityspankinjohtaja muistuttaa, että yrityksiä on pyritty tulemaan vastaan.
Pauli Uusi-Kilponen
Yrittäjäjärjestöjen kyselyiden mukaan yritysten on vaikea saada rahoitusta. Länsi-Suomen Osuuspankin yrityspankinjohtaja Vesa Rosendahl haluaa kuitenkin muistuttaa, että yrityksiä on pyritty tulemaan vastaan.
– OP Pohjola on esimerkiksi luottopolitiikan päivityksessään pidentänyt laina-aikoja ja keventänyt yrityslainojen vakuusvaateita, sanoo Rosendahl.
Tilastojen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla yrittäjistä lainaa sai 47 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin lainaa myönnettiin vain runsaalle kolmasosalle yrityslainan hakijoista. Toisaalta pankkien linjaukset lainojen myöntämisessä ovat vaikuttaneet siihen, että luottotappiot ovat jääneet yleisesti pieniksi.
Ketkä sitten lainaa saavat?
Yksiselitteistä vastausta tuohon ei pankinjohtaja voi antaa. Yleisellä tasolla voi todeta seuraavien asioiden olevan ratkaisevia: yrityksen kassavirta nyt ja arvio tulevasta, vakuustilanne, maksutapa ja yleinen talouden näkymä.
Etenkin alkaville yrityksille lainan saanti voi olla vaikeaa, kun taas yritykset, joilla on näyttää maksukykynsä, saavat lainaa helpommin ja alemmalla korolla.
Rosendahlin mukaan lainojen korot ovat laskeneet, samoin korkomarginaalit. Koroista puhuttaessa hän ei halua antaa mitään numerohaarukkaa. Tilastojen mukaan yrityslainat vaihtelevat runsaan viiden ja kymmenen prosentin välillä.
– Kilpailu vetää marginaaleja alaspäin, hän muistuttaa.
Vesa Rosendahlin mukaan nyt on tultu yrityslainoissa ylöspäin kahden vuoden hiljaiselon jälkeen. Kuva: Pauli Uusi-Kilponen
Rosendahlin mukaan yrityksille ja miksei myös kotitalouksille on syntynyt patoutunutta investointitarvetta.
– Yritykset tarvitsevat kaupan ja käyttöpääoman rahoitusta, rahoitusta uusiin koneisiin ja laitteisiin, toimitilojen kunnostuksiin ja toivon mukaan yritykset rohkaistuvat ottamaan rahoitusta myös kasvuinvestointeihin. Yritysrahoitusta tarvitaan hyvin erilaisiin yrityskohtaisiin tarpeisiin.
Hänen mukaansa kahtena edellistä vuotena yritysrahoituksen kysyntä oli maltillista ja luottokanta laski. Nyt luottokannan lasku on taittunut ja piristynyt rahoituksenkysyntä on hänen mukaansa saanut luottokannan hienoiseen kasvuun.
– Ollaanko jo normaalissa tilanteessa, sitä on vaikea sanoa, mutta lasku on joka tapauksessa ohi ja rahoituksen kysynnässä kasvu on alkanut.
Kolmasosa yrityksistä arvioi yrittäjägallupin mukaan tilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Yhdeksi kasvun pullokaulaksi nähdään joko rahoituksen kalleus tai rahoituksen saanti ylipäätään.
Rosendahl katsoo optimistisesti lähitulevaisuuteen. Etenkin Satakunnan tulevaisuuden hän näkee positiivisena.
– Kyllä nuo meriteollisuuden saamat tilaukset Rauman ja Mäntyluodon telakoilla sekä muut uutisoidut investointiaikeet käänsivät mielialat positiivisempaan suuntaan. Telakoilla on iso vaikutus työllisyyteen. Pitää kuitenkin muistaa, että telakoiden tilauksien vaikutus alihankintaketjuun ja yleensäkin työllisyyteen tulee pienellä viipeellä.
Rosendahlin mukaan myönteisillä uutisilla on ilman muuta rohkaiseva vaikutus myös muita investointeja ajatellen. Mitään valtavaa muutosta hän ei vielä odota. Pitää muistaa Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ja globaali turvallisuusympäristön heikkeneminen.
– Jo yksin sodan loppumisella Ukrainassa olisi valtava vaikutus mielialoihin puhumattakaan tulevaisuusinvestoineista, joita Satakuntaan kaavaillaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton luonnehdinnan mukaan Satakunta on maamme vihreän siirtymän veturi. Puhutaan jopa lähes 40 miljardin investoinneista. Jo osankin toteutuessa Satakunnan talous kääntyy ihan uuteen asentoon. Jättimäisillä investoineilla olisi valtava vaikutus läpi koko maakunnan.
– Toivon mukaan tällaiset investoinnit ajoittuvat ainakin osin ajallisesti lomittain. Mutta toki investointien tuomat haasteet ovat positiivisia sellaista, vaikka investointiruuhkaa tulisikin, Rosendahl päättelee.

