Salonen: Satakunnan väestökehitys korjautuu vain maahanmuutolla
Maakuntajohtaja Kristiina Salosen näkee Satakunnassa paljon mahdollisuuksia niin hyvään taloudelliseen kehitykseen kuin väestörakenteen oikaisemiseen.
Pauli Uusi-Kilponen
Satakunnan väestökehitys näyttää tilastojen valossa huolestuttavalta: vuoteen 2040 mennessä satakuntalaisia on 22 000 nykyistä vähemmän.
– Meidän on kyettävä kulkemaan tätä kehitystä vastaan, sanoo Kristiina Salonen.
Väestötilastoissa lähdettään aina siitä, että nykyinen kehitys jatkuu. Tähän ei Salosen mielestä pidä, eikä tarvitse alistua Satakunnassa.
– Maakuntamme on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ykkösalueita vihreän siirtymän investoinneissa. Meillä on vahva teollinen pohja ja uudistuva teollisuus sekä loistava sijainti. Satamamme ovat portteja länteen, kehuu maakuntajohtaja.
Myös yliopistokoulutus laajenee. Helsingin yliopiston maataloustieteellinen tiedekunta tuo Satakuntaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -maisteriohjelman koulutusjaksoja.
– Tämä on mahdollisuus satakuntalaisille alan yrityksille saada osaavaa työvoimaa kiinnitettynä jo opiskeluvaiheessa alueellemme. Samoin Poriin tavoitellaan uusia koulutusohjelmia.
Niin teolliset investoinnit, hoiva-alan kasvava työvoimatarve kuin korkean tason koulutuksen laajeneminen kasvattavat ulkomaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden määrää.
– On turha luulla, että saamme tänne merkittävästi väkeä Itä-Suomesta tai suurista kasvukeskuksista. Jopa merkittävä osa tulee rajojemme ulkopuolelta, Salonen vakuuttaa.
Jo nyt tilanne on se, että esimerkiksi telakalla työskentelee kymmeniä kansallisuuksia ja ulkomaisten työntekijöiden määrä vain kasvaa tulevaisuudessa.
Ulkomaalaisten määrän kasvu tuo haasteita, joihin Satakunnan pitää vastata.
– Lähtökohtana pidän sitä, ettei tänne tulla vaan tekemään töitä, vaan elämään ja olemaan koko perheen voimin. Se taas edellyttää tulijoiden positiivista vastaanottamista, palveluita, kouluja ja sellaista satakuntalaisten asennetta, että tulijat integroituvat mahdollisimman hyvin. Heidän pitää kokea olevansa yhteiskuntamme täysivaltaisia jäseniä, muistuttaa Salonen.
Raumalaisen Kristiina Salosen mukaan Satakunnan myönteisen väestökehityksen veturina voi toimia Pori, jonka tulee jatkossa olla Suomen yksi kasvukeskuksista. Kaupungista pitää löytyä veto- ja pitovoimaa niin, ettei täältä karkaa väkeä pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin.
Maakuntajohtajan virkaa Salonen hoitaa kolmatta vuotta. Sitä ennen hän toimi demarien kansanedustajana. Parhaimmillaan hän sai yli 10 000 ääntä. Suosiota siis riitti. Paluu Satakuntaan maakuntajohtajaksi oli kuitenkin edessä. Ratkaisuun vaikutti merkittävästi perhetilanne eli lapsen koulukäynnin alkaminen. Helsingin ja Rauman välillä reissailu ei oikein tähän tilanteeseen sopinut.
– Eduskunta on hyvin arvokas työpaikka. Parhaimmillaan se on yhteisten asioiden hoitamista. Kun sitten pääsee vaikuttamaan maamme ratkaisuihin, jotka kokee oikeiksi, niin kyllä siitä mielihyvää kokee, Salonen tunnustaa.
Hän harmittelee muuttunutta poliittista ilmapiiriä eduskunnassa.
– Joskus tuntuu siltä, että yhteisten asioiden hoitaminen ei ole ykkösprioriteetti, vaan halutaan hinnalla millä hyvänsä tulla esille ja toimitaan vain oma kannatus mielessä.
Salonen pohtii sitä, miten jatkuva toisten puolueiden ja heidän edustajiensa haukkuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
– Jo nyt pitäisi ajatella sitäkin, miten koventunut retoriikka vaikuttaa vaikkapa seuraavien vaalien jälkeen, kun pitää koota hallitusta.
Saloselle syntyi paljon ystävyyssuhteita kansanedustajakollegoiden kanssa, ja hän tunnustaa joskus katselevan eduskuntaa kaihoisin mielin. Paluusta hän ei kuitenkaan tässä elämäntilanteessa haaveille tai haihattele, kuten hän itse ilmaisee.
– Nykyinen työni on hyvin laaja-alaista ja tapaan jatkuvasti poliittisia vaikuttajia ja vierailen eduskunnassa.
Ajankohtainen asia on puolueiden puheenjohtajien tapaaminen maakunnan asioissa. Salonen sanoo, että maakuntajohtajana pääsee keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia niin järjestöjen, poliitikkojen kuin elinkeinoelämän edustajien kanssa. Hän puhuu laajasta välillisestä vaikuttamisesta, johon nykyinen virka antaa eväitä.

