Sandwich nimeltä Eurooppa
Poriin esitelmöimään saapuvan Helena Petäistön mukaan Eurooppa on nyt täyte Trumpin Amerikan ja Putinin Venäjän välissä.
Maarit Kautto
Tietokirjailija ja MTV:n pitkäaikanen Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö tuntee Euroopan ja erityisesti Ranskan kuin omat taskunsa. Hän on asunut Pariisissa 30 vuotta ja hänellä on edellen kaksi kotia; toinen Helsingin Töölössä ja toinen Pariisin vasemmalla rannalla. Petäistö on laajasti perehtynyt Euroopan nykytilanteeseen ja hän vertaakin sitä kerrosvoileipään.
– Jos suomalaiselta kysytään, niin Eurooppa on nyt erittäin pahasti puun ja kuoren välissä, sillä meillähän osuvat vertauskuvat löytyvät usein metsästä. Jos englanninkielisiltä kansoilta kysytään, Eurooppa on survottu tiukasti sandwichin, kerrosvoileivän, täytteeksi, pohjana Venäjä ja kantena Yhdysvallat. Tukalaa on näissä molemmissa paikoissa!
Petäistö puhuu aiheesta Kuohuva Eurooppa Porin kulttuurikeskus Fiinissä 11. maaliskuuta kello 18–20. Tilaisuuden järjestää Jalkaväkipataljoona 27:n Satakunnan osasto. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittautuminen on pakollista.
Petäistön mukaan Yhdysvallat on nyt purkamassa itse kehittämäänsä ”the free worldin”, vapaan maailman liberaalia järjestelmää, joka on luonut sen vaurauden. Samalla saavat mennä roskakoppaan myös sen luomat kansainväliset järjestöt kuten YK.
– Saamme kiittää Donald Trumpia siitä, että tämä maailma on kääntymässä täysin ylösalaisin. Tilalle ovat tulleet ihan toiset tukipilarit: talouselämässä protektionismi, politiikassa autoritarismi ja kansainvälisessä toiminnassa raaka voimankäyttö.
– Entistä länsimaailmaa ei enää ole, vaan nyt demokraattinen länsi koostuu Euroopan unionin ja Brittiläisen kansainyhteisön maista sekä Japanista ja Etelä-Koreasta.
– Euroopalla on edessään kaksi vaihtoehtoa: Joko täydellinen irtautuminen Yhdysvalloista ja länsimaisen demokratian säilyttäminen ja puolustaminen ilman Yhdysvaltoja tai sitten uuden amerikkalaisen järjestelmän tarttuminen Eurooppaan. Molemmat vaihtoehdot ovat painajaismaisia, Petäistö lataa.
Paitsi että Yhdysvallat on hylkäämässä Euroopan lopullisesti, Venäjän sotilaallinen hyökkäys on Petäistön mielestä vakava uhka.
– Sekä Naton että suurten Euroopan maiden tiedustelupalvelut pitävät Venäjän hyökkäystä niin todennäköisenä, että Saksa antaa sille jopa tarkan ajankohdan, vuoden 2029.
– Onneksi Suomi ei koskaan ajanut alas puolustusvoimiaan, eikä luopunut yleisestä asevelvollisuudesta niin kuin tehtiin muissa EU:n maissa kylmän sodan aikana. Se antaa aihetta olettaa, ettei Venäjä ihan ensimmäisenä hyökkää tänne sotilaallisesti, mutta silti on pakko todeta, että tällä geopoliittisella sijainnilla on syytä varautua kaikkeen.
Pariisiin Petäistö on viimeisten neljän vuoden aikana päässyt hyvin vähän, sillä hän on huolehtinut äidistään.
– Viime vuonna äiti pääsi viimeiselle matkalleen, ja nyt olen taas ”vapaa” kulkemaan kahden kodin välillä. Viimeksi kävin Pariisissa marraskuussa Jacques Delors – Eurooppa-kirjapalkinnon tuomariston kokouksessa.
Suomessa Petäistön pitävät kiireisenä myös esitelmät, joita hän jälleen pitää eri puolilla maata.
– Kaikessa on ollut taukoa viime vuosina, mutta nyt on kevään kalenterini täyttynyt oikein pikavauhtia. Kaksi viikkoa sitten tein jopa uuden yleisöennätykseni, huikeat 553 henkeä! Tuntuu, että ”paluutani” on vähän odotettu. Useita mielenkiitoisia kirjaprojektejakin on jo mielessä, mutta katsotaan, mikä niistä tulee työn alle ensimmäisenä, Helena hymyilee ja jatkaa:
– Minulla on kaksi suosittua esitelmän aihetta otsikoilla ”Kuohuva Eurooppa” ja ”Pariisi, Mika Waltarin henkinen koti”, joka on huikea tarina siitä, miten nuori Waltari lähti 17-vuotiaana kahdeksi kuukaudeksi Pariisiin ja seuraavana kesänä uudelleen, sillä kertaa kirjoittamaan siellä läpimurtoromaaninsa.
– Ja kyllä vain! Eurooppa kiinnostaa suomalaisia, vaikka voisi toisin luulla. Meillä ongelma on se, ettei Euroopan unionista tiedetä mitään ennen Suomen jäsenyysaikaa. Kun ihmiset kuulevat, miksi ja miten EU syntyi ja millaisia nousuja ja laskuja se on käynyt läpi ja miksi, kaikki innostuvat aina ja sanovat, että nyt he vasta ymmärtävät unionin merkityksen ja alkavat seurata Euroopan uutisia uusin silmin. Kun kerran pidin esitykseni historianopettajille, kaksi heistä tuli innoissaan pyytämään, että tekisin kirjan aiheesta. Kyllä sellainen on motivoivaa, Petäistö miettii.

