Maa­rit Kaut­to

Re­po­saa­ren mo­ni­tai­tu­ri Sini Tuo­mi­sa­lo on tuo­nut jäl­leen uu­den ke­sä­näy­tel­män Re­po­lin­nan tai­de­suu­liin. Tuo­mi­sa­lo tai­taa niin mu­sii­kin kuin ta­ri­nan­ker­ron­nan­kin. Hä­nen Var­jo­lil­jat-mu­siik­ki­näy­tel­män­sä nais­hah­mot he­rää­vät eloon ja ta­ri­nat vie­vät mu­ka­naan.

Var­jo­lil­jat si­säl­tää ker­to­muk­sia re­po­saa­re­lai­sis­ta nai­sis­ta 1850–2000-lu­vuil­ta. Var­jo­lil­ja on van­ha pi­ha­pii­rin kas­vi, jota Sini on löy­tä­nyt Vil­la Lon­do­nin nii­tyl­tä ja kirk­ko­maal­ta. Kas­vi tuok­suu vain il­tai­sin ja öi­sin. Sa­mal­la ta­val­la näy­tel­män nai­set voi­vat muis­tel­la men­nyt­tä, hy­vää ai­kaa vain il­tai­sin ja öi­sin, kos­ka päi­vi­sin on käy­tet­tä­vä ai­ka te­hok­kaa­seen työn­te­koon.

Ker­to­mus­ten nai­set ovat ko­ke­neet traa­gi­sia asi­oi­ta. Ta­ri­nois­sa kul­je­taan Re­po­saa­ren sa­ta­ma­e­lä­mäs­sä, si­vu­taan kan­sa­lais­so­taa ja työ­läi­syh­tei­sön sekä an­ka­rien saa­ri­o­lo­jen vai­ku­tus­ta ih­mis­ten elä­mään. Nai­set ovat me­net­tä­neet mie­hi­ään ja lap­si­aan me­rel­le, vii­nal­le, kan­sa­lais­so­dal­le...eräs kir­joit­te­lee kir­jei­tä ja kai­paa vuo­si­kau­sia me­ri­mies­tä, jon­ka on vain ker­ran koh­dan­nut.

Näy­tel­mä si­säl­tää run­saas­ti mu­siik­kia. Ajan hen­gen mu­kaan teh­dyt lau­lu­nu­me­rot tuo­vat ker­rok­sel­li­suut­ta ta­ri­noi­hin. Vä­lil­lä men­nään syn­kis­sä tun­nel­mis­sa ja sit­ten taas ilois­ten kup­let­tien ke­pey­des­sä. Mu­ka­na on pe­rä­ti 17 Si­nin sä­vel­tä­mää ja sa­noit­ta­maa lau­lu­nu­me­roa sekä kuu­si mui­den sä­vel­tä­jien te­ke­mää lau­lua tai inst­ru­men­taa­li­kap­pa­let­ta.

Si­nin li­säk­si mu­ka­na on har­mo­nik­ka­vir­tuo­o­si Vesa For­mu­nen sekä roo­leis­sa et­tä muu­sik­ko­na. On­pa näy­tel­mäs­sä yk­si jouk­ko­koh­taus­kin avus­ta­ji­neen. Ko­re­og­ra­fi­at ovat Son­ja Haa­vis­ton kä­si­a­laa. Kä­si­kir­joi­tus on teh­ty mo­nien kir­joi­tet­tu­jen läh­tei­den, haas­tat­te­lu­jen ja ar­kis­to­jen pe­rus­teel­la. Esi­tyk­set jat­ku­vat 11. hei­nä­kuu­ta saak­ka.