Vahteristo: Jos Pori saa tehtaan, ei se ole Raumalta pois
Maakuntahallituksen tuore puheenjohtaja Samu Vahteristo haluaa oikoa satakuntalaista ajattelua, jota helposti leimaa vastakkainasettelu.
Pauli Uusi-Kilponen
Viime syksynä maakuntahallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samu Vahteristo. Samu on pitkään vaikuttanut Rauman kunnallispolitiikassa kuten myös maakunnan tasolla. Varsinaisena leipätyönään hän hoitaa Rauman Golfin toimitusjohtajuutta.
Hän puhuu maakunnan monista haasteita, mutta myös mahdollisuuksista. Hän haluaa myös oikoa sellaista satakuntalaista ajattelua, että jos Pori saa jonkin teollisen hankkeen, niin se olisi Raumalta pois tai päinvastoin.
– Uusista hankkeista hyötyvät ainakin välillisesti molemmat kaupungit ja maaseutukunnat, Vahteristo muistuttaa.
Ainakin satakuntalaispäättäjät ajattelevat niin, että Satakunta on mielikuvaansa parempi maakunta. Satakuntaa on joskus luonnehdittu taantuvaksi teollisuusmaakunnaksi.
– Meillä on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. On laaja elintarviketeollisuus ja alkutuotanto sekä monia eri alojen teollisia toimijoita sekä mittaluokassaan valtavia vihreän siirtymän hankkeita, luettelee Vahteristo.
Hän sanoo realistisesti, etteivät esimerkiksi datakeskusten tai vihreän polttoaineen laitokset sinänsä ole suuria työllistäjiä. Puhutaan vain kymmenistä työntekijöistä laitosta kohden.
– Ne tuovat kuitenkin lisää työpaikkoja esimerkiksi huollon ja logistiikan puolella. Kaupungille ne tuovat miljoonien kiinteistöverot vuodessa. Rakentamisvaihe taas nostaa työvoimatarpeen tuhansilla, jos osakin hankkeista toteutuu, Vahteristo muistuttaa.
Jo nyt työllisyys Satakunnassa kehittyy monia muita maakuntia paremmin. Maakunnallisessa vertailussa Satakunnan kehitys on kolmanneksi paras heti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jälkeen.
– Esimerkiksi Raumalla jo pitkään toimineet yritykset palkkaavat lisää väkeä ja niillä menee hyvin, kehuu Vahteristo.
Yksi merkittävä tekijä on RMC:n telakka murtajatilauksineen ja Porin Mäntyluodon telakka, jossa tehdään muun muassa lohkoja Helsingin telakalle. Yhteensä lisäväkeä tarvitaan useita satoja.
Väestötilastoissa Pori tekee pientä plussaa, samoin Rauma, joskin vähemmän. Koko Satakunnassa väki kuitenkin vähenee.
– Ilmiö on valtakunnallinen. Suuret kasvukeskukset vetävät väkeä pienemmistä maakunnista. Pori ja Rauma taas kasvavat maakunnan sisällä, kun pienten ympäristökuntien ihmiset muuttavat näihin kaupunkikeskuksiin, sanoo Vahteristo.
Hänen mukaansa Satakunnan suuri haaste on väestön väheneminen ja ikääntyminen.
– Toki avautuvat työpaikat voivat kääntää tai ainakin hidastaa kehitystä. Merkitystä on myös sillä, miten vetovoimainen maakunta on. Vain hyvän vetovoiman kautta voidaan saada ihmiset pysymään täällä, Vahteristo arvioi.
Satakuntaliitto tekee myös brändityötä maakunnan ilmeen kirkastamiseksi ja houkuttavuuden lisäämiseksi.
– Oma käsitykseni on, että maakunnallista mielikuvaa on vaikea hahmottaa. Selkeämmän kuvan antavat kunnat ja kaupungit. Jos puhutaan vaikkapa Päijät-Hämeestä, niin se ei paljon kerro. Jos puhutaan Lahdesta, niin mielikuva kirkastuu ihan eri tavalla.
– Esimerkiksi Raumalla on oma helposti tunnistettava imagonsa ja samoin Porilla on omat tunnuspiirteensä ja tunnistettavuutensa, Vahteristo selvittää.
Edellytyksiä ihmisten muuttamiseen maakuntaan ja pysymiseen löytyy kosolti. Vahteriston mukaan asunnot maksavat vain murto-osan siitä mitä kasvukeskuksissa, matkat ovat lyhyet, palveluihin pääsee ja harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset.
– Lähtökohdat ovat hyvät. Iso kysymys on kuitenkin se, mihin perustuu kasvukeskusten vetovoima, vaikka edellä mainittuja etuisuuksia ei kaikkia olisikaan, Vahteristo pohtii.

