“Väki tunsi toisensa” – Mäntyluodon telakalla oli tiivis työyhteisö ja oma univormu
Porilaisen Rosenlew-museon Syvällä/pinnalla-näyttely kokoaa yhteen telakan työntekijöiden muistot, arjen tarinat ja telakan ainutlaatuisen osaamisen.
Maarit Anttila
Rosenlew-museon uusi näyttely kertoo tehtaasta, joka työllisti tuhansia ja loi yhteisön, jonka siteet näkyvät yhä tänä päivänä.
– Väki tunsi toisensa. Tiedän, että Porin torilla kokoontuu edelleen kahviporukoita, joilla on telakkatausta, sanoo Mäntyluodon tehtaiden entinen työterveyshoitaja Jussi Konttinen.
Hänellä on ollut iso rooli tehtaiden vaiheista kertovan Syvällä/pinnalla -näyttelyn valmistumisessa Rosenlew-museoon. Huhtikuun puolivälissä avautunutta näyttelyä on pohjustettu useissa entisten työntekijöiden muistelutapahtumissa, joiden kokoonkutsujana Konttinen on ollut.
Näyttelyssä ääneen pääsevät erityisesti jättimäisten rakenteiden tekijät: hitsaajat, suunnittelijat ja insinöörit. Syvää osaamista -videolla tarinoi myös yksi yllätysvieras, öljynporauslautan tilanneen amerikkalaisyhtiön edustaja Roland Jackson, joka saatiin museolle kuvauksiin viime kesänä kesken Suomen vierailunsa.
Näyttelyn valokuviin on dokumentoitu työntekoa vaativissa olosuhteissa. Monet valokuvista ovat levyseppä-hitsaaja Timo Kuparisen 1980-luvulla ottamia. Myös nykyaika on läsnä: näyttelyn hitsausäänet on nauhoitettu tämän vuoden alussa nykyiseltä telakalta.
Jussi Konttinen teki pitkän uran Mäntyluodossa, ja näki läheltä työturvallisuuden kehityksen. Vakavia onnettomuuksia sattui harvoin, vaikka riskit olivat olemassa.
– Lähinnä sattui liukastumisia, jollain oli roska silmässä tai sormet olivat päätyneet väärään paikkaan. Joskus asioita jouduttiin vääntämään vähän sellaisella talvisodan asenteella, Konttinen muistelee.
Jussi Konttinen (vas.) ja Juha Noukka tekivät pitkät urat Mäntyluodon tehtailla. Konttinen oli työterveyshoitaja ja Noukka työvoimapäällikkö. He ovat olleet mukana keräämässä aineistoa telakan vaiheista kertovaan näyttelyyn. "Näyttely pohjautuu museossa järjestettyihin suosittuihin muistelutapahtumiin", kertoo Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos. Kuva: Maarit Anttila
Aineistoa näyttelyyn kerännyt Juha Noukka teki Konttisen tavoin pitkän rupeaman Mäntyluodossa: 1980-luvulta 2000-luvulle. Hän aloitti työhönottajana alle kolmekymppisenä ja eteni työvoimapäälliköksi.
– Hyppäsin vauhdissa olevaan junaan. Laiva- ja huoltolauttaprojektit olivat käynnissä ja tekijöistä oli kova pula. Heitä haettiin jopa puskaradion kautta.
Telakalla mentiin ylös ja alas suhdanteiden mukaan.
– Amerikkalaisten lauttatilauksista osa keskeytyi, mutta kun suhdanteet muuttuivat, tuli jumalaton kiire saada valmiiksi, hän muistelee.
Parhaimmillaan tehdas työllisti 1980-luvun alussa yli 1 500 henkilöä ja saman verran alihankkijoita.
Henkilötoimisto teki Noukan mukaan myös “kaikki ne hommat mitä muut eivät talossa hoitaneet.”
– Kävi onnittelemassa ja viemässä surunvalittelut.
Tehtaat näkyivät Porin kaupunkikuvassa erityisesti eräällä hauskalla tavalla. Näyttelyyn on saatu reposaarelaisten kansallispuvuksikin kutsuttu tikkitakki ja -housut, jotka olivat käytössä 1970–80-luvuilla.
Työnantajan kustantama tummansininen lämpöpuku näyttää nykyajan silmin jopa trendikkäältä. Puku oli tarkoitettu haalarin alle, mutta työntekijät käyttivät etenkin takkia kaupunkiasioillaan.
– Monet reposaarelaiset työskentelivät Mäntyluodon tehtailla. Porin torilla meriporilaiset, useimmiten juuri reposaarelaiset, tunnistivat puvusta toisensa, Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos kertoo.
Mäntyluodon telakka sai uuden alun viime vuonna, kun kanadalainen Davie Shipbuilding osti Enersense Offshore Oy:n. Stenroosin mukaan muistitiedon kerääminen ja telakan historiasta kertova näyttely on erityisen ajankohtaista, kun tekniikka kehittyy ja tavat tuottaa energiaa muuttuvat.
Muistelutilaisuuksien pohjalta syntynyt näyttely on vahvistanut näkemystä kulttuuriperintötyön tärkeydestä yhteisön parissa.
– Mäntyluodon tehtaat ovat koskettaneet monia ihmisiä. Se on näkynyt siinä, miten paljon tilaisuudet ovat kiinnostaneet. Tehtaat ovat olleet merkittävä osa työntekijöiden identiteettiä. Moni on tullut niiden takia tänne ja jäänyt.
Entisten työntekijöiden muistelutapahtumat jatkuvat edelleen. Parhaimmillaan niihin on osallistunut 80 henkeä.
INFO: Syvällä/pinnalla-näyttely
– Rosenlew-museossa Porissa 31.10.2027 saakka.
– Kertoo Mäntyluodon telakan historiasta työntekijöiden näkökulmasta.
– Näyttelyn pohjana edelleen jatkuvat muistelutapahtumat.
– Näyttelytyöryhmässä ovat olleet mukana tehtaiden entiset työntekijät Jussi Konttinen, Juha Noukka, Jarmo Kivistö ja Erkki Kivimäki.
– Näyttelyssä on hyödynnetty myös Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman tiedonkeruu- ja tutkimushanketta Mäntyluodon tehtailta.
– Emil Aaltosen museossa Tampereella on rinnakkaisnäyttely Lokomolla 1980-luvulla rakennetuista Mir-sukellusaluksista. Se päättyy 18.10.2026

