Vatajankosken henkilökunnan työhyvinvointi parantui ravitsemusohjauksen myötä
Ravitsemustutkimuksella vähennettiin satakuntalaisten yritysten sairauspoissaoloja ja parannettiin yleistä työhyvinvointia.
Petra Söder
Kankaanpääläisellä Vatajankoski Oy:llä henkilökuntaan panostaminen ja työhyvinvointi ovat aina olleet tärkeitä arvoja. He lähtivät mukaan ravitsemustutkimukseen, jossa oli tarkoitus parantaa työpäivän aikaista jaksamista ravinnon avulla.
– Meiltä vajaa puolet yrityksen työntekijöistä lähti mukaan ravitsemusohjaukseen. Kaikki olivat alusta asti motivoituneita ja innostuneita tästä projektista, Vatajankosken HR-koordinaattori Johanna Mälkiä kertoo.
Ravitsemusasiantuntija ja tutkija Meri Mustakallio tapasi työntekijät henkilökohtaisesti useamman kerran vuoden aikana ja jokaiselle laadittiin henkilökohtaiset ravinto-ohjeet.
– Täytimme aluksi ruokapäiväkirjaa ottamalla jokaisesta nauttimastamme ruuasta kuvat kolmen päivän ajalta, Vatajankosken viestintäpäällikkö Eero Hammais kertoo.
Ruokapäiväkirjojen pohjalta lähdettiin jokaisen kohdalla yksilöllisesti miettimään, onko ruokavaliossa tarvetta muutoksille.
– Jollain se saattoi tarkoittaa lisää kuidun saamista, välipalojen lisäämistä tai ihan vain säännöllisesti syömistä, RAVI-hankkeen projektipäällikkö Susanna Kunvik kertoo.
Kun ravitsemusohjaus lähti käyntiin, alkoi Vatajankoskella ilmestyä vesipulloja ja erilaisia välipaloja, kuten rahkapurkkeja taukotiloihin.
– Meillä on yhteiset kahvitauot, joista olemme pitäneet kiinni. Kahvihuoneessa keskustelunaiheet pyörivät varsinkin tutkimuksen aikana paljon ravinnon ympärillä, Mälkiä hymyilee.
Hammais sai puolestaan konkreettisia vinkkejä työmatkalleen Porista Kankaanpäähän, miten autoon voi tuoda välipalaksi esimerkiksi pähkinöitä ja aamupalaa voi syödä myös työmatkalla.
– Tutkimuksesta sai hyviä vinkkejä päivittäisiin ruokailutottumuksiin, Hammais kertoo.
Kiireisen työpäivän aikana tauot saattavat jäädä vähemmälle, ja se heijastuu työpäivän aikaiseen jaksamiseen.
– Uusiin työaikaisiin ruokailusuosituksiin kuuluvat työpäivän aikana pidetyt tauot. Tauot on tarkoitettu palautumista ja tankkaamista varten, että jaksaa päivän työtehtävät, Kunvik painottaa.
RAVI-hankkeen idea sai alkunsa Satakunnan alueen ongelmallisesta työvoimatilanteesta. Alueelle ei valmistu tarpeeksi nuoria, ja suuria määriä työvoimaa eläköityy. EU-rahoitteisessa hankkeessa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta työikäisten suomalaisten työkykyyn, työhyvinvointiin ja elämänlaatuun.
– Tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja, joita kaikki Suomen työikäiset voivat hyödyntää, ja edistää suomalaisten työterveyttä sekä hyvinvointia ravitsemuksen avulla, Kunvik kertoo.
Mukaan lähti 167 työntekijää kahdeksasta eri yrityksestä Satakunnasta. Yrityksistä puolet satunnaistettiin ravitsemusohjausryhmään ja puolet olivat verrokkiryhmiä.
– Ravitsemusohjaus perustui ihan yleisiin ravitsemussuosituksiin, esimerkiksi ruokapyramidiin ja lautasmalliin, Kunvik painottaa.
Kunvik kertoo yritysten tulosten olleen hienoja. Osallistujat kävivät ennen ja jälkeen tutkimuksen terveydenhoitajan vastaanotolla, laboratoriomittauksissa ja täyttivät tutkimuskyselyn.
– Ruokapäiväkirjojen perusteella monien ravintoaineiden saannit nousivat. Osalla yrityksistä työntekijöiden työkyky ja työhyvinvointi parantuivat.
Vatajankoskella tämä huomattiin sairauspoissaolojen vähentymisellä sekä yleisen työvireen parantumisella.
– Hyvät tulokset palkitsivat ja ennen kaikkea tutkimus on vaikuttanut meillä yleiseen työhyvinvointiin, Mälkiä ja Hammais kertovat tyytyväisinä.
Tutkimuksen aikana osallistujilta ei kielletty mitään, vaan ruokavaliota muutettiin terveellisempään suuntaan niin, että arjessa ja työssä jaksaisi paremmin.
– Pienillä päivittäisillä muutoksilla saadaan pitkällä aikavälillä paljon aikaan, Kunvik kertoo.
Kunvik liputtaakin terveyttä edistävän ruokavalion puolesta.
– Ravitsemuksen ollessa kunnossa ei lisäravinteita tarvitse yleensä ottaa purkista. Syömällä 3–5 tunnin välein ja käyttämällä lautasmallia apuna aterioiden koostamisessa energiansaanti ja vireystila pysyvät hyvinä ja ruokavalio on monipuolinen, Kunvik toteaa.
Kunvik toivookin, että työssäkäyvät sekä myös työnantajat panostaisivat yhä enemmän työpäivän aikaiseen ravinnon saantiin.
– Työn rytmittäminen, säännöllinen ruokailu ja ravitsevat ateriat tukevat työssä jaksamista ja edistävät sosiaalista sekä psyykkistä hyvinvointia, Kunvik päättää.

