Viikinkiajan elämää Alasatakunnassa – Hallan tarina Satakunnan Museossa
Millaista oli elämä Alasatakunnassa viikinkiajalla, yli tuhat vuotta sitten? Entä mitä arkeologiset hautalöydöt kertovat tuon ajan arjesta, uskosta, yhteisöstä ja yhteyksistä muuhun maailmaan? Satakunnan Museon uusi näyttely Viikinkien aikaan – Hallan tarina vie kävijän aikaan, jolloin Satakunnan rannikolla liikkui kaukaisiakin vieraita ja turkikset vaihtoivat omistajaa kauppapaikoilla.
Nykyisen Euran ja Köyliön seutu oli myöhäisrautakaudella yksi keskeinen solmukohta, jossa kohtasivat paikallinen elämänmuoto, laajat kauppaverkostot ja idän sekä lännen vaikutteet. Näyttely nostaa esiin alueen valtakunnallisen merkityksen erityisesti ruumishaudoissa säilyneiden hautalöytöjen ja niistä avautuvien tulkintojen kautta. Hautaesineet eivät kerro vain kuolemasta, vaan tuhat vuotta sitten eletystä elämästä. Osa näyttelyssä esillä olevista hautalöydöistä, Euran Luistarista ja Köyliön Vanhakartanon kalmistosta, eivät ole olleet koskaan esillä.
Näyttelyn oppaaksi menneeseen astuu Halla, nuori nainen, joka olisi hyvin voinut elää viikinkiajalla. Hallan kanssa tarkastellaan arkea: miten asuttiin ja pukeuduttiin, mitä syötiin ja millaisia elinkeinoja harjoitettiin. Samalla saadaan vastauksia kysymyksiin uskonnosta, kuoleman rituaaleista, sodankäynnistä ja soturien asemasta – sekä siitä, oliko Satakunnassa viikinkisotureita. Näyttelykävijä voi lopulta kohdata Hallan silmätysten hänen omassa pirtissään.
– Näyttely kertoo myös arkeologisen tutkimuksen kehityksestä. DNA-analyysit, materiaalitutkimukset ja uudet menetelmät tarkentavat käsityksiämme muinaisesta elämästä jatkuvasti. Mukana on tuore tapausesimerkki, joka osoittaa, miten yksittäinen, oikein talteen otettu löytö voi muuttaa käsitystä elämästä viikinkiajan Alasatakunnassa.
– Euran ja Köyliön seudulla tehdyt laajat ruumishautojen arkeologiset tutkimukset ovat muuttaneet käsityksiämme suomalaisten elämästä rautakaudella. Vauhdilla kehittyvät tutkimusmenetelmät mahdollistavat vanhojen tutkimusaineistojen uudet tulkinnat. Tietomme rautakauden ihmisen arkipäivästä, pukeutumisesta ja esimerkiksi ravinnosta lisääntyvät edelleen, kertoo Satakunnan Museon arkeologi Leena Koivisto.
Tappara Köyliön Vanhakartanon kalmistosta, Kansallismuseon kokoelmat. Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto.
Näyttely on avoinna 28. helmikuuta 2027 asti.
Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti, mutta myös museo-oppaan johdolla. Yleisöopastuksia järjestetään keskiviikkoisin ja lauantaisin, ja ensimmäinen opastus on lauantaina 25. huhtikuuta kello 13–14. Lisäksi lauantaina 9. toukokuuta Satakunnan Museon arkeologit ja rakennustutkija johdattavat yleisön Euran ja Köyliön viikinkiajan maisemiin kokopäivän retkellä, jolla tutustutaan osaan näyttelyssä esiteltävistä tutkimuskohteista.
Syyskaudella näyttelyyn liittyy lisää tapahtumia, kuten muinaisia pukuja, taitoja ja varusteita esittelevä tapahtumapäivä sekä viiden luennon sarja, jossa käsitellään viikinkien ajan Satakuntaa, ajankohtaisia esine- ja kalmistotutkimuksia sekä luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä rautakauden tutkimuksessa.
Oheisohjelma toteutetaan yhteistyössä useiden paikallisten toimijoiden kanssa, ja osa sisällöistä lähetetään ja tallennetaan myös museon YouTube-tilille.

