Caruna näytti kuinka karu on Porin tulevaisuus Innan energiamallissa
Kaupunginjohtaja, ikioptimisti Lauri Inna sai vakavan pääsäryn viime viikolla paljastuneesta Carunan haasteesta Suomen valtiolle. Caruna aikoo pitää kiinni lypsylehmänsä maksimituotosta Suomessa kaikin keinoin.
Pori onkin seuraavana kansainvälisten energiasijoittajien listalla Suomessa. Viimeiset kaksi yritystä, Lahti ja Raisio, epäonnistuivat kalkkiviivoilla. Varsinkin välissä häärivien konsulttien paineet kasvoivat vastaavasti kohti Poria. Lahdessa tappion aiheutti perussuomalaisten joukkoherääminen, Raisiossa tappio tuli viime hetken salailuyrityksen paljastumisen takia.
Nyt tulessa on kaupunginjohtaja Inna. Hän on tullut yrityselämästä, jossa aiempien sukupolvien työn kunnioittaminen ja ennen kaikkea vaaliminen ei ole kunnia-asia. Se, mitä edeltävät polvet ovat puolustaneet vuosikymmeniä tulevien sukupolvien hyväksi voidaan heittää kevyesti pois, kun on akuutti syy.
Somessa väitellään kiivaasti siitä, kuka oli Caruna-kauppojen syntipukki. Mennyt on kuitenkin mennyttä, ja nyt on katsottava, kenelle on tulossa ”kunnia” Pori Energian myynnistä. Yhtiö on kotimaisessa vertailussa jopa poikkeuksellisen hyvä. Lahdessa kysyttiin, miksi myydään kaupungin sampo ja lypsylehmä. Vielä enemmän tätä on kysyttävä Porissa. Yhtiö on menestyvä ja toimitusjohtajansa mukaan sillä on varaa investointeihin. Lahdessa puolestaan kokoomustaustaiset myyjät ajoivat Lahti Energian polvilleen viidessä vuodessa. Silti kauppa pystyttiin estämään.
Inna on väittänyt, että omistusrakenne ei vaikuta sähkön siirtohintaan. Satakunnan Kansa osoitti vertailussa, että tämä ei pidä paikkaansa. Siitä kertoo myös Carunan satumainen voitto viime vuodelta.
Innan ja hänen tukijoidensa oletus on, että ulkomainen sijoittaja tulee hyväntekijäksi. Suomalaisiakin sijoittajia voi olla tarjolla, mutta ne eivät osaa tehdä härskiä tarjousta, josta ei voi kieltäytyä. Käytännössä sellainen tehdään tarjoamalla konsulttien välityksellä paras hinta, mutta heti kaupan jälkeen tehdään yllättäen vaatimus uuden yhteisyrityksen tuntuvasta lainoittamisesta. Juuri näin tapahtui todistettavasti Mikkelissä, kun kansainvälinen Aberdeen hieroi energiakauppoja. Mikkelin kumppaniksi kaupunkiyhtiöön 49 prosentin osuudella oli tarjolla mm. paikallinen S-osuuskauppa, Osuuspankkiryhmä ja muutama naapuriyhtiö. Ne kaikki hylättiin Aberdeenin ruusuisen tarjouksen takia.
Nyt Aberdeen – kooltaan kymmeniä kertoja Caruna – juurruttaa itseään Mikkeliin, kuten se on tehnyt jo useilla paikkakunnilla Suomessa. Jos Aberdeenin rauhaa rikotaan, välimiesoikeudessa tavataan Carunan mallin mukaan. Aberdeen on Porin puolikkaan todennäköisin ostaja.
Karmein esimerkki tulee Kajaanista. Se ja Sotkamo myivät 2019 vajaat 34 prosenttia omistuksestaan ruotsalais-ranskalaiselle sijoitusyhtiöille. Erittäin salainen osakassopimus on sellainen, että se takaa sijoittajille miljoonien osingot tuloksesta riippumatta. Myös Kajaani saa osingot, mutta se vastaa myös uuden Loiste-yhtiön koko ajan kasvavasta velkataakasta. Sijoittajat korottavat tuottojaan velalla, ja kärsijänä on veronmaksaja sekä velkataakan kasvun että verotulojen menetyksen takia.
Porin kaupungin tärkeimmän omaisuuden, voimalaitokset ja sähkö- ja kaukolämpöverkon voi hävittää vain kerran. Onko se hetki syksyllä 2024? Inna tuskin muuttaa linjaansa. Kaikissa mainituissa kaupungeissa juuri kaupunginjohtaja on ollut kovin myyjä. Vain armoton kaupunkilaisten vastarinta auttaa. Tämä nähtiin Lahdessa, jossa myyntiä vastustavat kokosivat yli 9000 nimen adressin. Porissa adressin keruu on alkanut hyvin, mutta lisää tukea tarvitaan.
Pekka Väisänen
Suomalainen energia-aktivisti, YTM, Vantaa/Lahti/Laukaa