Holmlund: Huijarit ovat ehtymätön luonnonvara
Petollisia ihmisiä, jotka haluavat hyötyä muiden kustannuksella, on ollut kautta aikojen. Tekniikan kehittyessä he eivät ole kadonneen minnekään, vaan sopeutuneet muutoksiin ja keksineet entistä taitavampia toimintatapoja.
Digitaaliset palvelut ovat laajentuneet lähes kaikille elämän aloille ja jokaisen arkeen. Lapset ja nuoret ovat lähes diginatiiveja, ja entistä useammat sukupolvet osaavat hyödyntää teknologiaa. Lähes kaikissa ihmisten arkea, työntekoa ja asiointia helpottavissa digitaalisissa ja tietoteknisissä toiminnoissa on taitavan huijarin mentävä aukko. Syy voi olla suojauksessa, mutta usein heikoin lenkki ovat käyttäjät. Viime kädessä vastuu digitaalisten palveluitten käyttämisestä on asiakkailla.
Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin huijata 107 miljoonaa euroa. Tästä summasta pankit ja rahoituslaitokset pystyivät pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa oikeille omistajille. Toisaalta 63 miljoonaa päätyi vääriin käsiin. Moni huijatuksi tullut on menettänyt kaikki säästönsä ja tileille keräämänsä pääoman.
Finanssiala on pyrkinyt jatkuvasti kehittämään toimintatapoja, joilla huijaukset saadaan estettyä ja varat palautettua. Myös viranomaisten osaamisen ja toimintavaltuuksien tulee olla riittävät, jotta huijarien onnistumisen mahdollisuudet saadaan kurottua minimiin. Huijareille ei saa antaa etumatkaa.
EU:n pikamaksuasetus astui voimaan lokakuussa ja euroalueen tilimaksut nopeutuivat kymmeneen sekuntiin. Turvallisuutta ovat lisänneet tileille asetetut rajoitukset sekä pankeille säädetty velvollisuus varmistaa, että tilinumero kuuluu maksun saajalle.
Suomen kieli on pitkään suojellut meitä kansainvälisiltä huijareilta. Monet sähköpostin, sosiaalisen median tai sähköistenviestien kautta tulleet epämääräiset töherrykset ovat olleet kömpelöitä ja helposti tunnistettavissa. Huijaustavat ovat kuitenkin kehittyneet huimasti ja tekoälyn myötä pystytään jopa tutun ihmisen ääntä käyttämään huijauksen välineenä.
Uudet helpot ja nopeat maksutavat ovat tuoneet mukanaan myös haasteita. Sama helppous avaa oven huijauksille. Kun rahan siirtäminen on vaivatonta, nopea harhautus, väärä luottamus tai uskottavasti tehty huijaus voivat johtaa rahojen menettämiseen.
Valtaosa huijauspuheluista tulee ulkomailta. Monet puhelimet tunnistavat automaattisesti maan, josta soitetaan. Yllättäen puhelut ovat yleistyneet Kroatian suuntanumerosta +385. Nopeasti silmäiltynä se muistuttaa omaa maatunnustamme +358.
Yleisiä huijauksia ovat puhelut ’pankista’ tai ’pankin turvapalvelusta’. Tekoälyn tuottamalla suomen kielellä kerrotaan, että tililtä on lähtemässä epäilyttävä maksu ulkomaille, ja kehotetaan painamaan nollaa, mikäli henkilö ei ole itse maksua tehnyt. Seuraavassa vaiheessa suomeksi kehotetaan keskeyttämään maksu ja siirtämään rahat turvatilille. Tässä vaiheessa asiaa hoitaa yleensä oikea ihminen, joka vaikuttaa luotettavalta. Huolestunutta asiakasta kehotetaan toimimaan ripeästi ja luovuttamaan pankkitunnuksensa, jotta rahansiirto voidaan estää. Usein puhelu saapuu juuri hieman ennen pankin sulkemisaikaa, jotta tietoa ei pysty varmistamaan.
Huijarit onnistuvat valitettavan usein johdattelemaan ihmisiä. Teknisten suojausten ohi ne pääsevät harvoin.
Viime aikoina televisiossa onkin pyörinyt yksinkertainen ja selkeä varoitusviesti. Vain huijari kysyy pankkitunnuksiasi ja pyytää tekemään tilisiirtoja. Pankki ja viranomaiset eivät näin toimi.
Anne Holmlund
Ulvilan kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)

