Kes­ki­näis­riip­pu­vuus ei tuo­nut va­paut­ta ja on­nea toi­vo­tul­la ta­val­la. Kriit­ti­ses­ti tär­kei­den toi­mi­a­lo­jen yk­si­tyis­tä­mi­nen on joh­ta­nut kus­tan­nus­pai­nei­siin ja voi­ton ta­voit­te­luun.

Kii­na omis­taa noin 10 pro­sent­tia Eu­roo­pan sa­ta­mis­ta. Näin Kii­na var­mis­taa omien tuot­tei­den­sa vas­taa­not­ta­mi­sen sekä saa tär­ke­ää sa­ta­ma­da­taa sii­tä, mil­lai­sia tuot­tei­ta ja mis­tä sa­ta­maan saa­puu. Kii­na tar­vit­see län­nel­tä tek­no­lo­gi­aa ja pää­o­mia, ruu­an ja ener­gi­an se saa muu­al­ta. Kii­na pe­laa pit­kää pe­liä ja kas­vat­taa po­liit­tis­ta val­taan­sa ot­ta­mal­la hal­tuun maa­il­maa ta­lou­den kaut­ta. Eu­roo­pan ja Yh­dys­val­to­jen tu­li­si päät­tää, mit­kä toi­mi­a­lat kan­nat­tai­si pi­tää täy­sin omis­sa kä­sis­sä. Eu­roop­pa ei kui­ten­kaan voi sa­ma­nai­kai­ses­ti ki­ris­tää lii­ak­si il­mas­to­po­li­tiik­kan­sa ja haa­lia te­ol­li­suut­ta ta­kai­sin.

EU ei ym­mär­rä Suo­men met­sä­te­ol­li­suu­des­ta ja met­sien­hoi­dos­ta juu­ri mi­tään. En­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus­kin me­nee täy­sin vää­rin päin. Suo­mea, jos­sa on Eu­roo­pan eni­ten met­siä ja vi­he­ra­lu­ei­ta, ran­gais­taan kor­keim­mil­la kus­tan­nuk­sil­la. Kun­han nyt muut Eu­roo­pan maat pää­si­si­vät edes lä­hel­le Suo­mea. Suo­men maa­pin­ta-alas­ta on 75 pro­sent­tia met­sän pei­tos­sa. On sii­nä muil­la ki­ri­mis­tä. EU myös päät­ti täy­sin mie­li­val­tai­ses­ti, et­tä en­nal­lis­ta­mis­ta­voi­te­vuo­si oli­si 1952. Tuol­loin Suo­mes­sa oli enem­män he­vo­sia kuin au­to­ja, toi­sin kuin muu­al­la Eu­roo­pas­sa. Jär­jen käyt­tö ei ole EU:ssa sal­lit­tu. Epä­on­nis­tu­neet oji­tuk­set, jois­sa puut ei­vät ole kas­va­neet met­sä­te­ol­li­suu­den tar­pei­siin, oli­si help­po en­nal­lis­taa.

Ruot­si me­nee oi­ke­aan suun­taan uu­den oi­keis­to­hal­li­tuk­sen myö­tä. Ruot­sin val­ti­on­va­rain­mi­nis­te­ri Svan­tes­son sa­noi, et­tä jos Ruot­si ei saa­vu­ta pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­ta, niin sit­ten asia on vain niin. Ruot­sa­lai­ses­sa tur­ve­voi­ma­las­sa tuo­tet­tu säh­kö on mää­ri­tel­ty uu­siu­tu­vak­si, jos tur­vet­ta pol­te­taan yh­des­sä puun kans­sa. Tämä mah­dol­lis­taa tur­peel­le edul­li­sem­man ve­ro­koh­te­lun.

Kii­na nau­raa mat­kal­la pank­kiin, kun Eu­roop­pa ja Ame­rik­ka hei­ken­tä­vät kil­pai­lu­ky­ky­ään yhä kun­ni­an­hi­moi­sem­mil­la ta­voit­teil­la. Kii­naa ei voi­te­ta il­mas­to­po­see­rauk­sel­la, vaan va­rus­tau­tu­mal­la ja pi­tä­mäl­lä huol­ta omas­ta kil­pai­lu­ky­vys­täm­me. Kii­na ta­voit­te­lee maa­il­man her­ruut­ta so­ti­laal­li­ses­ti ja tek­no­lo­gi­ses­ti. Lä­hi­vuo­si­na Kii­na on to­den­nä­köi­ses­ti su­ve­ree­ni omal­la alu­eel­laan, ei­kä USA enää pys­ty puo­lus­ta­maan esi­mer­kik­si Tai­wa­nia, joka tuot­taa 50 pro­sent­tia kai­kis­ta maa­il­man puo­li­joh­teis­ta. Puo­li­joh­teet ovat ny­ky­ään öl­jy­ä­kin tär­ke­äm­piä.

Lau­ra Huh­ta­saa­ri (ps.)

Eu­roo­pan par­la­men­tin jä­sen