Nummi: Raha
Kun meitä toimeentulotukiasiakkaita nyt kannustetaan niihin laskennallisesti luotuihin työpaikkoihin, niin elämme jännittävää aikaa. Toimeentulotukileikkaukset saattavat astua voimaan, ellei ole oikeutettu ensisijaiseen työttömyystukeen. Ainakin sitä on haettava. Niin hain sitten minäkin, vaikka en sitä voi saadakaan, kun olen ainakin vielä jonkin aikaa opiskelija. Työvoimatoimistosta sitten kerrotaan Kelalle, että olen hakenut tuota ensisijaista työttömyysetuutta. Kela harkitsee, voinko saada yhä täyttä toimeentulotukea vai en. Jos tukeni pudotetaan vaikkapa puoleen, voi olla naurussa pitelemistä. Saanko vuokrani maksettua? Jos saankin, saanko muut laskut?
Uutisissa kerrottiin, että ainakin joitakin opiskelijoita on kehotettu luopumaan opiskelustaan, jotta he olisivat työmarkkinoiden käytössä täyttämässä niitä laskennallisia paikkoja, joiden luomiseksi hallitus on uupumatta uurastanut. Sellaisiin työpaikkoihin ei ketään palkata. Oikeisiin töihin taas on vaikea päästä ilman asiaankuuluvaa koulutusta, jos muutenkin.
Hallituksen toimenpiteet näyttävätkin osalta pitkää jatkumoa, jolla pyritään voimistamaan luokkaeroja, tekemään opiskelusta sellaista, ettei siihen ole jokaisella varaa. Lieneekö tässä sitten mitään ideaa, kun samaan aikaan joka puolella korostetaan sitä, että osaaminen se vasta tulevaisuudessa takaa maamme onnellisen tulevaisuuden ja reiman talouskehityksen.
Miksi muuten on niin, että meitä pienirahaisia patistetaan aina ottamalla pois niitä vähäisiäkin hilkkuja? Kansanedustajia ja muita isokenkäisiä taas kannustetaan antamalla heille lisää rahaa. Sanotaan, että emme muuten saisi johtopaikoille tarpeeksi päteviä henkilöitä luomaan maallemme onnellista tulevaisuutta ja työpaikkoja. Vaikka niitä laskennallisia. Mutta onko se totta? Jos päättäjät tarkastelisivat todellisuutta pienituloisen vinkkelistä, kenties saisimmekin enemmän töitä. Niitä aivan oikeita.
Rami Nummi
Opiskelija, Pori

