Osal­lis­tuin hil­jat­tain päät­tä­jän kou­lu­päi­vään, joka tar­jo­si ar­vok­kaan mah­dol­li­suu­den näh­dä lä­hel­tä kou­lun tä­män­het­kis­tä ar­kea. Vie­rai­lu oli mo­nel­la ta­val­la sil­miä avaa­va. Sa­mal­la se muis­tut­ti sii­tä, kuin­ka pal­jon kou­lu on muut­tu­nut omis­ta kou­lu­vuo­sis­ta­ni – ja kuin­ka tär­ke­ää työ­tä kou­lun koko hen­ki­lö­kun­ta te­kee las­ten ja nuor­ten hy­väk­si joka päi­vä.

Op­pi­laat ote­taan ny­kyi­sin yk­si­löi­nä huo­mi­oon ja he saa­vat tar­vit­ta­es­sa tu­kea kou­lun­käyn­tiin mo­nel­la eri ta­val­la. Val­mis­ta­vas­sa ope­tuk­ses­sa on lap­sia, jot­ka ovat ol­leet Suo­mes­sa vas­ta muu­ta­mia kuu­kau­sia ja yh­teis­tä kiel­tä opet­ta­jan kans­sa ei vie­lä ole. Näi­den op­pi­lai­den in­nos­tus kou­lun­käyn­tiin oli vai­kut­ta­vaa ja osoit­ti, kuin­ka mer­ki­tyk­sel­lis­tä kou­lun työ par­haim­mil­laan on. Opet­ta­jal­la pi­tää ol­la tai­toa luo­via eri ti­lan­teis­sa, kun sa­mas­sa luo­kas­sa on yh­dek­sää eri kiel­tä pu­hu­via op­pi­lai­ta.

Kiin­nos­tu­nee­na seu­ra­sin myös mo­bii­li­lait­tei­den käyt­töä kou­lus­sa. Vii­me vuon­na muut­tu­neen käy­tän­nön mu­kaan pu­he­li­met ovat op­pi­tun­neil­la kiel­let­ty­jä, el­lei opet­ta­ja sal­li nii­den käyt­töä ope­tuk­sel­li­sis­ta tai ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä. Di­gi­taa­li­set vä­li­neet ei­vät kui­ten­kaan ole ka­don­neet ope­tuk­ses­ta – nii­tä käy­te­tään edel­leen, mut­ta opet­ta­jan har­kin­nan ja pe­da­go­gis­ten tar­pei­den mu­kaan. Jo nyt kou­luis­ta saa­dut ko­ke­muk­set ker­to­vat sel­väs­ti, et­tä muu­tos on an­ta­nut työ­rau­haa. Se on hyvä uu­ti­nen sekä op­pi­lail­le et­tä opet­ta­jil­le. Mie­les­tä­ni mo­bii­li­lait­teet pi­täi­si jät­tää ko­ko­naan pois kou­lu­päi­vän ajak­si, myös ylä­kou­lus­sa, ku­ten Van­taa, Jo­en­suu ja Ou­lu ovat jo teh­neet.

Vie­rai­lu he­rät­ti myös laa­jem­man aja­tuk­sen Rau­man mah­dol­li­suuk­sis­ta kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­jä­nä. Meil­lä on Se­mi­naa­ri­mä­el­lä ar­vos­tet­tua yli­o­pis­to-ope­tus­ta kas­va­tus­tie­teis­sä. Sa­mal­la kau­pun­gis­sa on usei­ta uu­sia tai uu­deh­ko­ja kou­lu­ra­ken­nuk­sia, jot­ka tar­jo­a­vat eri­no­mai­set puit­teet op­pi­mi­sel­le. Voi­sim­me­ko hyö­dyn­tää näi­tä vah­vuuk­sia vie­lä ny­kyis­tä pa­rem­min? En­tä jos koko Rau­ma toi­mi­si en­tis­tä vah­vem­min yh­teis­työs­sä yli­o­pis­ton kans­sa ko­kei­lu­a­lus­ta­na uu­sil­le pe­da­go­gi­sil­le rat­kai­suil­le – niin var­hais­kas­va­tuk­ses­sa kuin pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa­kin? Rau­ma voi­si mai­ni­os­ti pro­fi­loi­tua ope­tus­kau­pun­gik­si.

Jan­ne Us­sa

Si­vis­tys­va­li­o­kun­nan vpj., kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kok.), Rau­ma